*

Otto Lehto vapaus, totuus ja rakkaus

Kaikki blogit puheenaiheesta Länsimaat

Läpivalaisu länsimaisiin arvoihin

Länsimaisten arvojen ja periaatteiden varaan rakennetut sivilisaatiot ovat olleet suunnannäyttäjinä tärkeimmissä yhteiskunnallisissa ja tieteellisissä edistysaskelissa aina antiikista ajoista saakka. Epäselvyys arvoista on noussut poikkeuksellisen näkyvästi politiikan keskiöön lähivuosina. Arvot ja länsimaisuus ovat väittelyn ristitulessa.

Epäselväksi jää, mitä oletetusti jakamamme länsimaiset arvot ovat. Voidaanko ne selkeästi määritellä? Entä miten vakaalla pohjalla ne ovat?

Lontoon uusi pormestari on terroristien painajainen.

Lontoo valtitsi juuri itselleen uuden pormestarin. Ensimmäistä kertaa koskaan tehtävään valittiin ,maahanmuuttajataustainen muslimi. Yhdistelmä, joka on niin äärioikeiston kuin uskonnollisten ääriryhmittymien painajainen.

Juppi, hippi, terroristi

 


ISIS-terroriliikeellä on mielenkiintoinen yhtymäkohta 60-luvun hippiliikeeseen; Molemmat edustavat sekä sukupolvikapinaa, että paratiisimaisen utopian tavoittelua. Hippiliike oli kuitenkin rauhanomainen ja pyrki herättelemään ihmisiä välittämään toisistaan ja planeetastamme rakkauden sanoman avulla.

Jokatapauksessa syyt jotka ajavat nuoria ääriliikkeisiin ovat moninaisia; Taustalla voi olla ko. sukupolvikapinaa, perinteistä syrjäytymistä sekä naivia nuoruuden intoa tavoitella parempaa maailmaa ja siten kokea merkityksellisyyttä elämässä.

Viranomainen ja demokratia

Mitä on demokratia? Itse asiassa se on paljon laajempi käsite kuin se, että valitsemme neljän vuoden välein jotain edustajia sekä tyydymme asioiden tilaan emmekä valita. Myös valittaminen on osa demokratiaa. Sen takaa mm. mielipiteenvapaus. Keskeisimpiä käsitteitä länsimaisessa liberaalidemokratiassa on julkisen vallan velvollisuus noudattaa tarkoin lakia. Tätä kutsutaan vallan kolmijako-opiksi. Kansa valitsee edustajat. Viranomaiset toimeenpanevat lain. Oikeuslaitos valvoo viranomaisia, ratkaisee riitoja ja tuomitsee rikolliset.

Pakolaiskeskustelussa on tuttu klangi

Pakolaisten tulva Eurooppaan on saanut suomalaisen kansalaiskeskustelun pahasti rikki. Jo toinen kerta parin vuoden sisällä. Sosiaalisen median syövereissä sukellellessa eteen tulee toinen toistaan iljettävämpiä kommentteja, joista ei oikein enää voi päätellä mistä puhutaan. Tuskin ainakaan ihmisistä. Rasistinen retoriikka on lyönyt läpi lujaa, mutta myönnettäköön nyt, että ylilyönteihin on toki sorruttu myös toisella puolella aitaa. 

 

Eurooppalaisten tiedesaavutukset 97% – tieteestä maailman pelastus

97% merkittävimmistä tieteen saavutuksista eurooppalaisten – tieteestä planeetan tulevaisuuden pelastus

Pakottiko Venäjä länsimaat ydinsopimukseen Iranin kanssa?

Yhdysvaltain presidentti Barack Obama esitteli heinäkuussa Iranin kanssa solmittua ydinsopimusta historiallisena saavutuksenaan.

Riemuaan ei pidätellyt etenkään Venäjän presidentti Vladimir Putin. Venäjä on toistuvasti kyseenalaistanut todisteita, joiden mukaan Iran tavoittelisi ydinasetta, vastustanut ankaria Iran-pakotteita ja vaatinut niiden purkamista. 

Länsimaat pitkällä käsivarren ojennuksella

 

Helsingin Sanomat aamulehtenä on jälleen blogistia ollut innoittamassa. Vieraskynä-palsta tänään perjantaina 24. heinäkuuta 2015 tuo mieleen, että kynänvarteen on tartuttava. Kansainvälinen huippupolitiikka on minun mielestäni mielenkiintoista, kun siihen ei paneudu liikaa eikä takerru liikaa yksityiskohtiin.

Me tyhmenemme

Yle 9.2.    Älykkyystason kasvu tyssäsi monissa länsimaissa – Suomalaiset tyhmentyneet vuodesta 1997 lähtien

Ihmisten älykkyysosamäärä kohosi vuosikymmenien ajan esimerkiksi ravinnon, koulutustason ja terveydenhuollon parantumisen takia. Tätä niin kutsuttua Flynnin ilmiötä vähemmän tunnettu tieto on se, että useissa länsimaissa älykkyyden kehitys on jo kääntynyt laskusuuntaan.

Ryhdistäytymisen aika Ukrainan kriisissä

Putinin hallinto on ajanut Venäjän talouden jyrkkään alamäkeen, ja seuraukset alkavat näkyä niin venäläisten arjessa kuin presidentin kannatuksessakin. Astetta paremmin Kreml on onnistunut naapurimaidensa terrorisoinnissa, kuten rintamalinjojen viimeaikaiset siittymät Itä-Ukrainassa osoittavat. Tätä kykyä yritetään nyt käyttää lännen painostamiseksi hyväksymään Venäjän vaatimukset ja lopettamaan talouspakotteet. Tässä tilanteessa länsimaiden on syytä miettiä, kannattaako niiden alistua Kremlin vedätettäviksi vai olisiko järkevämpi ottaa aloite omiin käsiin.

Toimituksen poiminnat

Julkaise syötteitä