*

Otto Lehto vapaus, totuus ja rakkaus

Äiti Maaseutu

1. Sanomalehtiä savottaan?

Maaseutu on kaupungin äiti. Kaupunkilaisyhteiskunta tiheine asutuksineen on syntynyt maalaisyhteiskunnan rakenteiden päälle. Uskollinen äiti on tehnyt kaikkensa lapsensa eteen, ja makaa nyt väsyneenä, kuolemansairaana, lapsensa elättinä. 

Nykyään maaseudun rippeitä pidetään letkuissa kaupunkiyhteiskunnan varoilla. Tämä on aivan hyväksyttävää. Äiti maaseutu ansaitsee armollisen kuoleman, ja lapsi Kaupunki - joka on rikastunut luomalla koko uransa tehokkaasti talouskasvua - kykenee sen hänelle tarjoamaan. Äiti olisi muuten jo kuollut.

Mutta tämä ei valitettavasti ole koko tarina. Äiti, ehkä vanhuuden dementian heikentämänä, on ruvennut kuolinvuoteellaan houreilemaan menneen nuoruutensa perään. Tässä vaiheessa lapsen velvollisuus on sanoa äidille, ystävällisesti mutta topakasti, että "Sori, hengissä sut voidaan pitää, mutta nuoruuttas et voi saada takaisin. Ne ajat on jo menneet. Koitas nyt säilyttää arvokkuutesi, äiti!"

Viimeisin esimerkki tästä perspektiivin puutteesta on uutinen, jonka mukaan Keskustan kansanedustaja Eeva-Maria Maijala vaatii, että "Sanomalehdet [on] jaettava myös haja-asutusalueille." [lähde

Tämä on huono ehdotus. Kaupunkiasutuksen mahdollistamien mukavuuksien ja elintason vänkääminen pakolla sinne, missä niille ei ole luonnollista kasvualustaa, on yhtä hölmöä kuin rakentaa lumilinnaa Saharan autiomaassa.


2. Kaupungistuminen on rikastumisen salaisuus

Ilman kaupunkeja, ja maaseudun tyhjenemistä, ei olisi valtakunnallisia lehtiä. Jos ihmiset olisivat pysyneet maaseudulla, pienissä kyläyhteisöissä, mistään netistä tai Helsingin Sanomista ei olisi puhettakaan, koska ihmisten tuottavuus ja kokonaiskysyntä eivät olisi koskaan lähtenyt kasvuun. Tämä todistettu tuottavuuden kasvu hyödyttää kaikkia - sekä ihan luonnollisesti että valtion tasauksien vielä avittamana - mistä osoituksena jo se, miten paljon enemmän ja halvemmalla kaikkea mukavuuksia on tarjolla maaseudun asukkaille nykyään verrattuna tilanteeseen vaikka 50 vuotta sitten. Ihmiskontaktit katoavat mutta aineelliset resurssit ovat kohonneet huomattavasti. 

Nykyään lähes joka puolelle Suomea, vaikka keskelle metsää, saa kännykkä- ja nettiyhteydellä striimattua Paavo Väyrysen vaalivideoita YouTubesta. Tämä kaikki on jotain aivan uskomatonta ja ennenkuulumatonta. Ja kuitenkin jaksetaan valittaa siitä, että satelliitti-TV pätkii ukkosella ja että ohitusleikkauksia ei voi tehdä valtion tuella naapurin navetassa. Hei haloo. 

Maaseudulla vielä mun isoisäni aikaan elettiin Herran pelossa, ilman sähköä, lehmien seassa, ilman kunnollista yhteiskunnan turvaverkkoa. Valtakunnan mediat tekivät vasta tuloaan. Kotitekoisen pullan kanssa juotiin pula-aikaista korvikekahvia johon sekoitettiin korvikesokeria. Nykyään halpaa pullaa saa kauppa-autosta eurolla, ja lähimpään keskisuureen kauppaan pääsee autolla takuuvarmasti alle tunnissa. Maailman menoa saa seurattua radion, television, paikallislehtien ja internetin välityksellä. Tämä kaikki on seurausta siitä, että ihmiset eivät jääneet kyliin asumaan, vaan muuttivat kaupunkeihin työn perässä, mikä puolestaan mahdollisti teollisuustuotteiden hintojen alenemisen ja elintason yleisen nousun.

Ei tämä prosessi tietenkään ole aina reilua, eivätkä sen vaikutukset ole yksinomaan positiivisia. Sen takia meillä on yhteiskunnan turvaverkot. Vanhat siteet heikkenevät kun ihmiset muuttavat kaupunkeihin, ja vanhat tarinat muuttuvat uusiksi. Kyläyhteisöt rappeutuvat ja kaupunkiyhteisöt kukoistavat.

Mutta tämä on vapaa maa, jossa ihmiset saavat liikkua halujensa mukaan. Kyse ei ole mistään salaliitosta maaseutua vastaan, vaan kaupungit - oli kyseessä sitten Jyväskylä tai Helsinki - ovat tarjonneet ihmisille paremman "diilin" (murheineen kaikkineen). Kesämökki riittää monelle lohdutukseksi.

Kaikille on selvää, mitä etuja kaupungissa asuminen tuo mukanaan; kaikille on aivan yhtä selvää, mitä etuja maaseudulla asuminen tuo mukanaan. Valinta näiden välillä ei ole helppo mutta ei huonokaan, koska molemmissa on puolensa, ja tehokas työnjako hyödyttää molempia osapuolia.

3. Peruspalveluita kaikille, ei partureita keskelle metsää

Jotkut palvelut tulevat katoamaan kauemmas keskuksiin, eikä tälle voi mitään. Näin palveluverkoston yleinen laatu pysyy näin yllä. Muuta keinoa ei ole kuin sote-uudistus, vaikka nykyiset esitykset siitä ovat huolestuttavan kehnoja ja hajanaisia. Jotain kuitenkin pitää tehdä. Teknologiapuolella ei todellakaan kannata ruveta tukemaan mitään kuolevia teknologioita kuten sanomalehtiä kaikille hajaseutujen mummoille. Esim. kattavan laajakaistaverkon ulottaminen (julkisen vallan subventiolla) koko maan laajuiseksi mahdollistaisi sen, että haja-asutusalueilla pysytään tulevaisuudessakin mukana kehityksessä.
 
Mutta paras - ja ainoa - tae maaseudun elinvoimaisuudelle on se, että haja-asutuksen kustannuksia ei yritetä peitellä keinotekoisesti, esim. yrittämällä tarjota yhtäläisiä palveluja samalla hinnalla siellä missä se ei ole kannattavaa, vaan rehellisesti ohjataan rahaa sinne, missä se sampoaa eniten hyvää kaikille, ja sitten tehdään sen verran uudelleenjakoa kun on järkevää eikä haittaa yhteiskunnan kehitystä.

Ilman rahaa, jota jakaa eteenpäin, ei ole varaa myöskään pitää Äiti Maaseutua elossa letkuissa, joten on maaseudun itsensä edun mukaista huolehtia, että rahaa ei törsätä tehottomasti pitämään yllä vanhentuneita yhteiskuntarakenteita, vaan mahdollistetaan ihmisille peruspalveluverkoston toiminta ja internet-yhteyksien kattavuus ympäri Suomen, kuitenkin sillä ehdolla, että ihmiset tajuavat, että kaupungista saa joitain asioita halvemmalla ja paremmin - eikä tämä ole kaupunkilaisten vika.

Tervetuloa tänne kaupunkiin vaan, jos tehokas palveluverkosto kiinnostaa. Metsässä ei ole parturia.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (12 kommenttia)

Käyttäjän jarmonahkamaki kuva
Jarmo Nahkamäki

Kaupungissa ei lehmät lypsä eikä pellot vihannoi. On vihreiden typeryyttä, että kaupungissa olisi elämää ilman maaseutua. Nykyään vaan tullaan toimeen pienemmällä alkutuottajamäärällä kuin ennen. Kotimaista tuotantoa kannattaa suosia ja luomua.

Maaseutu ei kuole koskaan.

Käyttäjän OttoLehto kuva
Otto Lehto

"Kotimaista tuotantoa kannattaa suosia..."

Riippuu tuotteesta. Kotimaista banaania ei kannata suosia. Ja jos suosimisella tarkoitetaan poliittista suosimista, niin se on heti kyseenalaisempaa. Emme vaadi suomalaisia autoja tai tietokoneita, miksi siis suomalaista leipää?

"...ja luomua"

Sekin riippuu monesta tekijästä. Yleensä varmaan kannattaa. Mutta tässäkin tekisin vissin eron kuluttajien valintojen ja poliittisten päätösten välillä. Jälkimmäiset ovat usein turmiollisia.

"Maaseutu ei kuole koskaan"

No se riippuu ihan ihmisten valinnoista. Tietysti alkutuotantoa tullaan aina tarvitsemaan, mutta ei välttämättä kylmässä pohjoisessa. Annetaan vaan ihmisten ite päättää, eiks je?

Antti Jokinen

No onpas hölmö kirjoitus. Suuret valtakunnalliset lehdet on perustettu Suomessa jo hyvin paljon ennen isosisääsi 1800-luvulla. Kaupungistumisesta Suomen kohdalla voidaan puhua vasta aikaa 1950-luvun lopulta. Sähköistymisessä Suomi oli hyvin liikkeellä. Jo 1930-luvulla puolet Suomen maaseudusta oli sähköistetty. Sota toi pula-ajan Suomeenkin mutta ei 50 vuotta sitten enään mitään pula-aikaa ollut. Ja kyllä 50 vuotta sitten lehmät elivät ihan navetoissa, niin kuin nykyäänkin.

Tosi on se, että Suomi on harvaan asuttu maa ja se tuo kustannuksia mutta sekin on vain valinnoista kiinni. Halutaanko antaa ihmisille mahdollisuus asua Suomessa joka puolella vai ahdetaanko kaikki asutuskeskuksiin. Rahaa on mutta miten se jaetaan. Se onkin sitten poliitikoiden homma. Mutta onneksi esim. vihreiden kannatus on niin matalaa, kuin se on.

Käyttäjän OttoLehto kuva
Otto Lehto

Kaupungistuminen alkoi 5000 vuotta sitten Kaksoisvirtainmaassa ja on siitä asti vain kiihtynyt. Tämä liittyi hyvin tiiviisti myös kulttuurin ja kielen kehittymiseen. Tietenkin suuret päivälehdet on perustettu jo 1800-luvulla. Silloin meillä oli jo Turut, Tampereet ja Helsingit. Ilman niitä ei olisi suuria medioita syntynyt, vaikka suurin osa kansaata asui vielä silloin maaseudulla. Kaupungistuminen Suomessakin alkoi jo myöhäiskeskiajalla, kun tiheän rakentamisen hyödyt toivat kaupantekijät yhteen. Teollinen vallankumous viimein mahdollisti sen, että 1900-luvun aikana Suomikin kääntyi voittopuolisesti kaupungissaasujien maaksi. Totta että tarkoitin oikeammin 70 vuotta sitten kuin 50 vuotta sitten, mutta tämä ei muuta peruspointtia. Sillä missä oli sähköä ja koska voidaan kiistellä, mutta selvää on, että maaseudulta sähkö ja valtakunnan mediat eivät lähteneet. Siitä kaikesta maaseutu saa kiittää kaupungistumista.

Ajatus siitä, että "rahaa on mutta miten se jaetaan on poliitikkojen homma" kuvastaa aika paljon mikä tässä yhteiskunnassa on vikana: otetaan rahaa sieltä, missä sitä luodaan, ja siirretään sitä sellaisille alueille, joiden elämänmuoto perustuu hitauteen, 1800-luvun perinteiden ylläpitämiseen ja muuhun taloudelliseen tehottomuuteen. Jos ihmiset haluavat elää rattoisasti, niin sitten pitää myös tyytyä vähempään.

Antti Jokinen

"Ajatus siitä, että "rahaa on mutta miten se jaetaan on poliitikkojen homma" kuvastaa aika paljon mikä tässä yhteiskunnassa on vikana: otetaan rahaa sieltä, missä sitä luodaan, ja siirretään sitä sellaisille alueille, joiden elämänmuoto perustuu hitauteen, 1800-luvun perinteiden ylläpitämiseen ja muuhun taloudelliseen tehottomuuteen. Jos ihmiset haluavat elää rattoisasti, niin sitten pitää myös tyytyä vähempään."

Ensinnäkin 1800-luku oli valtavaa taloudellisen kasvun aikaa Suomessa. Ennen, kuin Suomi liitettiin osaksi Venäjänimperiumia 1809, oli Suomi Euroopan köyhimpiä kolkkia. 1910-luvulla jo Euroopan keskikastia.

Kanssasi samaa mieltä. On aivan turhaa laittaa rahaa esim. kehitysapuun tai Eu:n kautta tulonsiirtoina Itä-eurooppaan tai Välimeren alueille. Siellä suunnallaon elämä vasta onkin tehotonta.

En tiedä mistä päin Suomea olet mutta missäpäin Suomea eletään vielä niinkuin 1800-luvulla.?

Käyttäjän PauliJuhaniPitknen kuva
Pauli Pitkänen

Kyllähän elintason pilaamat ihmiset eivät osaa kiittää siitä hyvästä, mitä hyvää heillä on. Kerjuureissulle jo osa joutui, kun yhtenä jouluna kinkut loppuivat. Sitten pääsiäisenä kananmunia ei ollut riittävästi ja juhannuksena makkaraa ei löytynyt kaupasta.

Liekö vihreät tietoisia, mistä sitä maitoa tulee ? No, kaupanhyllyltä ja sähköä tepselistä.

Käyttäjän OttoLehto kuva
Otto Lehto

Tässä on kenties helppo leimautua ylimieliseksi kaupunkilaiseksi. Ikään kuin kaupunkilainen ei voisi ymmärtää maaseudusta mitään (vaikka itsekin olen syntynyt maaseudulla ja viettänyt lapsuuteni pikkukaupungeissa).

Vastakkainasettelut kärjistävät tunteita, mutta tulee ymmärtää, että tässä on kyse hyvin suoraan kaupunkilaisten rahoista, eli veronmaksajien terveestä itsekkyydestä. Nyt kun kaikesta ollaan valmiita leikkaamaan, niin maaseudunkin - joka saa mm. 2 miljardia maataloustukina, jotka ovat Euroopan korkeimmat - tulee tunnustaa, että kompromisseja pitää tehdä.

Joku voisi verrata maalla asuvia työttömiin, jotka eivät löydä töitä. Rikkaat työntekijät eivät halua tukea työttömiä, eivätkä rikkaat kaupunkilaiset halua tukea köyhiä maaseutualueita.

Ensinnäkin, ihme yhteiskunta, jossa kaikkea ja kaikkia pitää tukea! Eikö kukaan ole valmis ottamaan vastuuta omasta elämästään ja rahoittamaan omia valintojansa ihan itse? Vähän nyt kannustaisin itse miettimään haluaako olla yhteiskunnan elätti.

Sinänsä kannatan kyllä sosiaaliturvaa. Kannatan kaikkien tukien korvaamista kaikille suomalaisille maksettavalla perustulolla, joka mahdollistaisi niin maalla asumisen kuin kaupungissa työttömänä pärjäämisenkin. Tämä on parempi kuin kohdistetut tuet maaseudulle. Koska ihmiset tarvitsevat ruokaa, ja suosivat kotimaista, he ovat valmiita siitä kaupassa maksamaan. Siihen ei tarvita mitään maataloustukia.

Ja ennen kaikkea: ovatko maalla asuvat todella kykenemättömiä "löytämään kaupunkia" itselleen? Ovatko he jumissa "maalaisloukussa", kenties eksyneenä metsään, josta ei ole ulospääsyä? Varmaan osa onkin niitä syrjäseudun mummoja, joilta ei voi odottaa ihmeitä, ja heitä voi tukea siinä missä työttömiäkin, järkevyyden rajoissa. Mutta suurin osa maalla asuvista tekee sen täysin vapaaehtoisesti, itsekkäin motiivein. Eikä siinä mitään, itsekkäin motiivein minäkin asun kaupungissa ja vastustan vapaaehtoisen tehottoman haja-asutuksen tukemista verovaroista.

Käyttäjän tuomasheikkila kuva
Tuomas Heikkilä

Mitä vihreätä on enään vihreissä kun vaativat omavaraisuuden lakkauttamista tuonnin tieltä?

Omavaraisuus ruoan tuotannossa on se vihrein vaihtoehto.

Käyttäjän OttoLehto kuva
Otto Lehto

Omavaraisuus ja luomu oat erittäin tehotonta, ja tehottomuus lisää turhan tuotannon määrää. On vihreätä vastustaa turhan tuotannon määrää. Tietenkin pitää myös vastustaa sellaista tehotuotantoa, joka tuhoaa maaperän.

Esim. luomu vaatii moninkertaisen määrän maapalstaa tuottaaksen saman sadon kuin ei-luomu. Toisaalta ulkomaisen ruoan vastustaminen myös vähentää mahdollisuuksia tuottaa runsaasti ruokaa tehokkaasi. Tällä on ekologiset kustannuksensa, jotka täytyy laittaa vakaaseen puntariin. Toisaalta tietysti luomu saattaa olla maaperälle parempaa, ja sekin pitää laittaa puntariin. Mutta helppoja ratkaisuja ei ole, ei varsinkaan ympäristön kannalta.

Käyttäjän pirkkomattila kuva
Pirkko Mattila

Otto Lehdolta hieno ja jalostunut vastaus; "helppoja ratkaisuja ei ole". Onnea!

Käyttäjän tuomasheikkila kuva
Tuomas Heikkilä

-"Kotiruoan" hiilijalanjälki on minimaalinen

-Ainoastaan kotimaisessa tuotannossa pystymme vaikuttamaan siihen missä oloissa ja miten meille tarjotut ruoka-ainekset on kasvatettu.

- Ainoastaan Suomessa kasvatetun ruoan GMO-vapaus on taattu

- Lähellä kasvatettu ruoka pitää ruoan hinnan alhaisena

- Oma "vilja-aitta" on joka maan turva

Tällä hetkellä kotimaisen maatalouden tehottomuuden pääsyy on juurikin verotuksessa ja byrokratiassa. Suomalainen sosialismi toimii siten, että Suomalainen maatalousyrittäjä ensin verotetaan henkihieveriin ja sitten annetaan yrittäjälle tukina takaisin juuri sen verran että tämä pysyy toiminnassa...mikäli hän vain täyttää kaikki kuusitoista hakemusta kahdeksaan eri osoitteeseen kolmena eri kappaleena ja seitsemän eri virkamiehen hyväksymänä.

Teemu Kontkanen

Suomi on täynnä erilaisia tukia ja haittaveroja, ja olen samaa mieltä että niitä voisi olla huomattavasti vähemmän. En kuitenkaan ensimmäisenä lähtisi viemään maaseudun mummolta sanomalehteä. Näkisin että on arvo sinänsä että maan kaikki osat säilyvät elinkelpoisina. Jos tälle linjalle mennään niin sitten pitäisi myös selvittää millaisia yhdyskuntarakenteen keskittämistä edistäviä päätöksiä tässä maassa on tehty.

Toimituksen poiminnat