*

Otto Lehto vapaus, totuus ja rakkaus

Suomi kaipaa (uutta) Keskustapuoluetta

Todellinen keskustapuolue edustaa kompromissia vasemmiston ja oikeiston tavoitteiden kanssa.

Todellinen edistysmielinen puolue taas edustaa rohkeaa, kestävää ja visionääristä uudistusmielisyyttä.

Näiden kahden tavoitteen yhdistäminen olisi askel kohti uutta, edistyksellistä keskustapuoluetta. 

 

EDISTYKSELLINEN KESKUSTA EI OLE SAMA KUIN KONSERVATIIVINEN KESKUSTA

Tällä uudella keskustapuolueella ei tietenkään ole mitään tekemistä vanhan Maalaisliiton – Kekkosen ja Väyrysen puolueen – kanssa. Väyrysen vakavanha Keskustapuolue on kyllä keskimäärin (Nolanin nelikentällä) keskustapuolue, mutta valitettavasti ei edistyksellinen sellainen, vaan pikemminkin päinvastoin. Keskustapuolue edustaa konservatiivisuutta ja maalaishenkisyyttä.

Suomen Keskustapuolueessa on paljon hyviä ihmisiä, mutta puolueen arvot ovat liian vanhoilliset. Suomi tarvitseekin tämän vanhan maaseudun etujärjestön sijaan uutta, Edistyksellistä Keskustapuoluetta, joka edustaisi tulevaisuuden arvoja, kuten urbaanisuutta, globaalisuutta, nopeaa teknologista kehitystä, moniarvoisuutta, vapautta, tasa-arvoa ja vihreyttä – ja vastustaisi sulkeutuneisutta maailmalta, epäluuloa vähemmistöjä kohtaan ja liiallista holhousmentaliteettia.

Vasemmisto ja oikeisto eivät tarjoa todellista vaihtoehtoa. Vasemmisto kuvittelee vieläkin, että sosialismi voi tarjota vaihtoehtoa avoimelle markkinataloudelle, ja että politikka sopii vain työväenluokan etujen ajamiseen. Demarit ovat tunkkainen ammattiliittojen käsikassara, ja vasemmistoliitto ei ole kyennyt nousemaan pois kommunistisen menneisyytensä painolastista.

Oikeisto kuvittelee, että menneisyyden tunkkaiset arvot voivat rakentaa valoisan tulevaisuuden, että huono-osaisia on oikein potkia päähän, ja että politiikka sopii lähinnä rikkaiden valkoisten miesten etujen, tai heidän arvomaailmansa, ajamiseen. Kokoomus on kansan kielellä Sekoomus juuri siitä syystä, että sen arvot ovat yhdistelmä erilaisia elinkeinoelämän intressejä, ”vanhan oikeiston” kristilliskonservatiivista arvopolitiikkaa ja ”nuoren urbaanin oikeiston” liberaalia edistyksellisyyttä.

Muista oikeistopuolueista kristillisdemokraatit edustavat sitkeästi vanhoja konservatiivisia arvoja muuttuvassa maailmassa, kun taas RKP:stä on tullut lähinnä ruotsalaisen kielivähemmistön saavutettujen etujen vartija ja kokoomuksen käsikassara.

Perussuomalaisten suurimmat ideat perustuvatkin kaikkien uusien ideoiden – kuten eurooppalaisen integraation, kulttuurin muutosten ja arvojen muutoksen - vastustamiseen. Sen menestys vaaleissa ja blogosfäärissä ei perustu konkreettisiin, toteuttamiskelpoisiin ideoihin, minkä osoittaa jo puolueen kykenemättömyys hallitusyhteistyöhön vaalien jälkeen. Puolue on kyllä kieltämättä tuonut keskusteluun hyviä ideoita mm. maahanmuuton ongelmista ja EU:n ongelmista, mutta näihin ongelmiin voi vastata myös edistyksellisyyttä ja kansainvälisyyttä arvostavasta näkökulmasta, ilman että hyväksyy populismin, kansallismielisyyden ja arvokonservatiivisuuden kiusauksen. 

Protestipuolueen tragedia on siinä, että se saa energiansa muiden puolueiden kyvyttömyydestä, ja se elää vain niin pitkään kuin kansa on kriisissä. Nostalginen kansan turhautumisen ilmaisija voi olla terve ilmiö poliitikassa, mutta se ei voi olla edistyksellinen tulevaisuuden puolue sen enempää kuin Suomen Keskustapuolue, tuo Maalaisliiton perillinenkään.

Suomen konservatiivipuolueet - Perussuomalaiset ja Keskusta- eivät voi tarjota tulevaisuuteen suuntautuvan keskustapuolueen ydintä, koska he elävät vanhaa puolustaen, ei uusia ajatuksia luoden.

 

ONKO MEILLÄ JO EDISTYKSELLISTÄ KESKUSTAPUOLUETTA?

Itse näkisin, että meillä on maassa jo aineksia edistyksellisen keskustapuolueen rakentamiseen.Suomessa on ihmisiä, jotka ajattelevat, että vasemmiston ja oikeiston vastakkainasettelu on vanhentunut, ja että asioiden uudistaminen vapauden lisäämisen ja ihmisryhmien välisen tasa-arvon mahdollistamiseksi on tärkeää. Valitettavasti nämä ihmiset ovat hiukan hukassa. Edistyksellisen keskustan koalitio on tuuliajolla, ja suomalainen asenneilmapiiri on tehnyt yhden ison puolueen muodostamisen vaikeaksi. Siksi he ovat joutuneet etsimään kotinsa monista eri puolueista.

Empiiristen tutkimusten mukaan Vihreät ovat tällä hetkellä kaikista selvimmin Nolanin nelikentällä edistyksellinen (liberaali) keskustapuolue, mutta heidänkin kannattajansa jakautuvat selvästi vasemmistolaisiin ja selvästi keskustalaisiin.

 Toisaalta samaa edistysmielistä porukkaa löytyy muistakin puolueista. Uskon, että yhdistämällä voimia useiden puolueiden edistyksellisten elementtien kanssa, Suomessa on mahdollisuuksia vielä suuremman keskustapuolueen - tai edistyksellisen keskustablokin - muodostamiseen.

Uusien pien- ja keskisuurten puolueiden nousu voi tarjota eväitä uuden luomisen: Piraattipuolue, Muutos2011, Edistyspuolue, uusi Liberaalipuolue... Sieltä missä kutee voi nousta tulevaisuuden isot kalat.

Toisaalta myös eduskuntapuolueissa on aineksia edistyksellisen keskustapuolueen luomiseen. Jos nämä yhdistyisivät yhdeksi puolueeksi, Suomessa olisi tilaa ehkä n. 20-23% kannatuksen omaavalle Liberaalille/Liberaalidemokraattiselle/Liberaalivihreälle/Edistykselliselle Keskustapuolueelle.

 

Tässä mielestäni parhaat kandidaatin uuden edistyksellisen keskustapuolueen luomiseksi:

    Piraattipuolue on tehnyt, vähän maasta riippuen, keskustalaista tai keskustavasemmistolaista politiikkaa, fokuksenaan digitaalinen talous ja globaali tietoyhteiskunta. Se on ollut yleensä hyvin edistyksellinen ja rohkea myös muissa yleisissä kannoissaan. Toisaalta sillä on ollut ”varaa” olla radikaali, koska se ei ole onnistunut keräämään riittävästi ääniä joutuakseen hallitusvastuuseen. Jos katsoo EK-vaalien 2011 vaalikonevastauksia, Piraattipuolueen edustajat vastasivat kaikista puolueista kaikista hajanaisimmin. Puolueella ei siis ole oikein mitään selkeätä  linjaa, joten sen voi olla - tai sitten ei - vaikea asemoitua selkeästi keskustapuolueeksi. Toivon kuitenkin liikkeelle parasta.

    Muutos2011 lähti liikkeelle hommalaisten projektina, mutta siellä on myös paljon ennakkoluulottomasti ajattelevia ihmisiä, jotka eivät ajattele perinteisellä oikeisto/vasemmisto-janalla. En kyllä tiedä kuinka sellainen puolue olla, jonka nimessä on mennyt vuosiluku, voi edistää tulevaisuuden liikettä. Lisäksi, jos he profiloituvat liikaa maahanmuuttovastaisena, äänestäjien voi olla vaikea tehdä eroa heidän ja perussuomalaisten välillä.

    Edistyspuolue on vanhojen suomalaisten liberaalipuolueiden perillinen, ja se pyrkii puoluerekisteriin ennen seuraavia eduskuntavaaleja. Edistyspuolue ajaa rohkean klassisen liberaalia, tai paremminkin libertaristista, linjaa. Sellaiselle puolueelle tosiaan on tilauksensa, koska Suomen liberaalipuolueet ovat historian kulussa olleet välillä vahvoilla. Mutta voi olla, että nykyisen Edistyspuolueen linjat ovat liian radikaaleja ja ”kylmän oikeistolaisia” päästäkseen koskaan valtakunnan politiikkaan. Sillä voi olla vaikeuksia nousta parrasvaloon, jos se ei kykene strategisiin kompromisseihin muiden edistyksellisten puolueiden kanssa. Silti sen ympäriltä, ja vanhojen liberaalipuolueiden tuhkasta, voisi, ja soisi, nousevan uuden menestyksekkään liberaalipuolueen, joka jatkaisi nuorssuomalaisten jalanjäljissä.

    Vasemmistoliitto on pyrkinyt brändäämään itsensä punavihreäksi sosialistiseksi, mutta ei-kommunistiseksi, vaihtoehdoksi. Se saakin paljon kannatusta nuorten yliopisto-opiskelijoiden ja urbaanien hipsterien keskuudessa populististen maailmanparannus-sloganiensa ja arvoliberaalin asenteensa avulla. Mutta se nostaa paljon tärkeitä teemoja keskusteluun ja pitää ansiokkaasti yllä mm. seksuaali- ja kulttuurivähemmistöjen oikeuksia. Taloudellisesti se ajaa joitakin hyviä asioita, kun perustuloa, mutta sen peruslinjat ovat valitettavasti vieläkin suoraan 1900-luvun luokkasodista. Sen nuoressa polvessa on dynamiikkaa, mutta sen taloudellinen ajattelu on joko utooppista tai vanhentunutta tai, mikä pahinta, molempia. Se ei kykene ajamaan edistystä, ainoastaan vastustamaan sitä. Puolueen järkevin siipi voi olla mahdollista saada houkuteltua edistyksellisen keskustapuolueen kannattajiksi, jos sille kyetään osoittamaan, että paras tapa ajaa köyhien, vähemmistöjen ja työläisten asiaa on avoimen, demokraattisen markkinatalouden kautta.

    Kokoomus. Nyt kun Suomessa on jo kolme konservatiivipuoluetta - Keskusta, Kristillisdemokraatit ja Perussuomalaiset – kokoomuksella olisi mahdollisuudet karistaa vanhoilliset elementtinsä ja korostaa edistyksellistä, ”nuorsuomalaista”, liberaalia puoltaan. Tätä ehkä parhaiten edustaa ns. Männistö/Stubb-linja, ja omalta osaltaan kokoomusnuorten liberalisoituminen, joka tosin on hyvin oikeistolaiseen suuntaan kallellaan. Kokoomuksen perinteitä kunniottava siipi ei myöskään näytä merkkejä loikkaamisesta, joten puolue säilynee epäpyhänä oikeistovoimien allianssina vielä pitkään.

    Vihreä Liitto. Tietenkin tässä vaiheessa on hyvä tunnustaa, että olen Vihreän Liiton jäsen, ja aktiivinen sen nuorisosiivessä. Silti yritän katsoa asiaa objektiivisesti ulkopuolelta. Vihreät ovat myöskin eräänlainen allianssi monien voimien välillä: Koijärvi-liike, urbaanit puistovihreät, vähemmistöaktiivit, hajonneen Liberaalisen Kansanpuolueen (LKP) perilliset. Käytännössä puolue on tehnyt vasemmistokeskustalaista politiikkaa 90-luvulta asti, yhteistyössä valtapuolueiden kanssa maan hallituksessa ja kuntien valtuustoissa. Nyt kun puolue on vakiinnuttanut asemansa, on sillä mahdollisuus myös terävöittää linjaansa suhteessa perinteiseen vasemmistoon ja oikeistoon. Vihreät ovat joskus mainostaneet olevansa ”Ei oikealla eikä vasemmalla vaan edellä.” Käytännössä Vihreissä on kuitenkin vahva ”punavihreä” blokki, joka on lähellä vasemmistoliittoa. Toisaalta puolueessa on myös vahva ”soininvaaralainen” blokki, joka tekee uudistavaa keskustalaista politiikkaa, pyrkien yhdistämään sosiaalisen oikeudenmukaisuuden taloudelliseen tehokkuuteen ja arvoliberalismiin. Kuten todettu, Vihreät ovat Nolanin kartan mukaan keskimäärin Suomen edistyksellisin (arvoliberaalein) keskustapuolue, tosin lievästi vasemmalla.

    Vihreät voivat valita nyt kolme tietä: 1) Jumittautua ”ympäristön edunvalvojaksi” ja varata itselleen taatun ympäristöministerin salkun ja 6-9 prosentin kannatuksen ilman kasvuvaraa. 2) Sulautua vasemmistoliiton kanssa yhdeksi ”punavihreäksi” puolueeksi, kasvaa 14-16%:iin, ja menettää samalla keskustalaiset kannattajansa kokoomukseen. 3) Linjata avoimesti itsensä, kenties yhteistyössä muiden edistyksellisen keskustan kannattajien kanssa, uudeksi liberaalidemokraattiseksi keskustapuolueeksi.  

Avoimesti liberaali keskustapuolue odottaa vielä vuoroaan. Mutta mahdollisuudet sellaisen luomiseen ovat olemassa, jos puoluekenttä kykenee järjestämään ne voimat yhdeksi rohkean edistykselliseksi liikkeeksi, joka yhdistää vasemmiston ja oikeiston parhaat puolet, ja tarjoaa rohkeita, nuoria ja edistyksellisiä ratkaisuja. Tällaisen puolueen kannatusmahdollisuudet ovat arvioni mukaan 20-23% kansan keskuudessa.

 

YHTEENVETO: MIKSI TARVITSEMME KESKUSTAPUOLUETTA, JA ONKO SELLAINEN MAHDOLLINEN PERUSTAA?

Vasemmiston virhe on uskoa, että tasa-arvoa voi olla ilman vapautta, ja että valtion sääntelyllä voi ratkaista kaikki maailman ongelmat, ja että vapaa taloudellinen kehitys kurjistaa ihmiskuntaa.

Oikeiston virhe on uskoa, että epätasa-arvo ja vähemmistöjen oikeuksien polkeminen ovat hyväksyttävä pohja yhteiskunnalle, ja että sääntelyllä ei voi koskaan saada mitään hyvää aikaan, kun taas todellisuudessa yhteiskunnan hyvinvointi määritellään sen heikoimpien kautta, ja sääntelyä tarvitaan, rajoitetussa määrin, pitämään huolta sosiaaliturvasta, koulutuksesta ja ympäristöstä.

Vanhoillisen keskustan virhe on uskoa, että menneisyydessä kaikki oli paremmin, ja että keskustan tehtävä on tarjota vesittyneitä kompromisseja vasemmiston ja oikeiston ääripäiden välille. Todellisuudessa edistyksellisen keskustan tehtävä on tarjota rohkeita ja liberaaleja ajatuksia, jotka haastavat sekä vasemmiston että oikeiston juurtuneet käsitykset ja ennakkoluulot, ja uudistuvat yhteiskunnan pohjaa.

Tällaista Keskustapuoluetta Suomi tarvitsee. Talkoot ovat alkaneet, siihen ovat tervetulleita kaikki edistysmielisiksi itsensä kokevat. 

 Ken vastuullisen ja vapausmielisen talous- ja arvoliberaalin koalition saa aikaan, voi olla tekemässä poliittisen kentän uudistumista Suomessa.

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (45 kommenttia)

Käyttäjän miikkakeranen kuva
Miikka Keränen

Erinomainen kirjoitus, olen pohtinut juuri samanlaisia asioita tässä viime aikoina - veit lähes sanat suustani! Itse toivon, että Vihreät ottaisivat askelia kohti aitoa edustuksellista keskustapuoluetta, mutta valitettavasti uskon, että sellaista kehitystä ei nykyinen puoluekenttä tee mahdolliseksi. Olemme myös leimaantuneet useiden äänestäjien silmissä negatiivisella tavalla marginaalipuolueeksi, ja siitä maineesta on vaikea päästä eroon. Monet edelleen esimerkiksi väittävät, että vihreät eivät ymmärrä maaseudun päälle, vaikka meillä onkin kattava aluepoliittinen ohjelma ja jopa oma yhdistys maaseutu- ja erävihreille.

Suomen poliittisen kentän keskustaan ovat kaikki sinänsä tyrkyllä, sillä siellä tiedetään olevan eniten äänestäjiä. Siksi kai SDP on välillä niin oikeistolainen, ja kokoomus puolestaan unohtaa oikeistopuolensa aika ajoin. Uusia puolueita syntyy, muttei keskelle.

Itsehän valitsin Vihreät, koska olemme edustuksellinen keskustapuolue. Mutta ehkä tavoitteiden saavuttamiseksi olisi profiloiduttava paremmin tällaisena puolueena, eikä vain ympäristöpuolueena.

Käyttäjän OttoLehto kuva
Otto Lehto

Hyvä että ollaan samaa mieltä. :) Ja valitettavasti ollaan samaa mieltä myös siitä, että nykyinen puoluekenttä tekee tällaisen kehityksen vaikeaksi.

Mutta uskon, että perussuomalaisten murroksen jälkeen, kun konservatiivivoimat ovat vahvasti edustettuina selkeänä oppositioblokkina, on myös edistyksellisillä voimilla mahdollisuus yhdistyä. Kenties tästä murroksesta voi kehittyä vastavoimana uusi liberaalidemokraattinen blokki?

Käyttäjän miikkakeranen kuva
Miikka Keränen

Omakohtainen kokemukseni on ainakin nuoremman sukupolven kohdalla se, että olemme liian kiltisti sopeutuneet olemassaoleviin puolueisiin. Joku kuuluu keskustaan, vaikka ei haluaisi alistua ryhmäkuriin. Joku kuuluu vihreisiin, vaikka kannattaa ydinvoimaa. Joku kuuluu vasemmistoliittoon, vaikkei tavoittelekaan kommunistista yhteiskuntaa. Joku kuuluu kristillisiin, vaikka haluaisi tasa-arvoisen avioliittolain. Valitsemme "pienimmän pahan", vaikka voisimme valita suurimman hyvän. Tuo suurin hyvä voisi useille olla liberaalidemokraattinen/edistyksellinen keskusta.

Käyttäjän OttoLehto kuva
Otto Lehto Vastaus kommenttiin #10

Juuri näin! Mutta täytyy myös muistaa, että uusia (menestyviä) puolueita ei synny hetkessä. Jopa perussuomalaisilla on pitkä historia takanaan, joka edelsi sen "Jytkyä." Vihreillä on oma historiansa ja nykyhetkensä, joka pitää sitä kurssissa ja ihmiset kyydissä.

Toisaalta politiikan ideologinen suunta on ennalta-arvaamaton, ja kyllähän puoluekartta muuttuu jatkuvasti, joten tulevaisuus on avoin kirja. :)

Käyttäjän steffers kuva
Tatu Ahponen Vastaus kommenttiin #10

Ihanko Keränen uskoo, että Vasemmistoliitto kokonaisuutenaan "tavoittelee kommunistista yhteiskuntaa"? Kommunisteille on oma puolue.

Käyttäjän OttoLehto kuva
Otto Lehto Vastaus kommenttiin #38

Vasemmistoliitto ei tietenkään ole sama asia kuin kommunistinen puolue, vaikka kyllä siellä kommunistejakin varmaan vielä on, onhan kyseessä kuitenkin vanhojen kommunistipuolueiden seuraaja. Mutta anekdoottina voin sanoa sen verran, että kerran kun kävin Vasemmistonuorten uusien illassa, silloin kun vielä harkitsin Vasemmistoliittoa minun puolueenani, minua pisti silmiin kirjahyllyssä olevat Leninin teokset. Siinä vaiheessa päätin, että en kyllä halua olla tässä mukana puolueessa, vaikka kuinka "ironisesti" sitä hipster-kommunisteja oltaisiinkin. (Ja joo, tiedän, että Vasemmistonuoret eivät teknisesti ole Vasemmistoliiton jäsen. Mutta de facto samaa porukkaa.)

Käyttäjän tuomasheikkila kuva
Tuomas Heikkilä

Keskustan äänestäjistä 90% on maatalouskonservatiiveja.

Suomessa on jo ns. Jokaiselle jotakin tilkkutäkki kompromissipuolue...sen nimi on vihreät. Miten muuten selität puolueen missä kansanedustajat ja ministerit ajavat kapitalismia ja jäsenistö viherliberalismia?

Käyttäjän OttoLehto kuva
Otto Lehto

Nykyinen Keskusta onkin konservatiivipuolue ja maaseudun etupuolue, paitsi isoissa kaupungeissa sen kannattajista löytyy myös liberaalia jengiä.

En usko, että vihreät on sen enempää tai vähempää "tilkkutäkki kompromissipuolue" kuin muutkaan eduskuntapuolueet. Puolueen kansanedustajat ja ministerit ovat tehneet nähdäkseni keskustavasemmistolaista politiikkaa -juuri sellaista kuin puolueelta voi odottaa. :)

En tiedä, mitä tarkoitat "viherliberalismilla"? Ja missä määrin tämä eroaa siitä "kapitalismista", jota kansanedustajat ja ministerit mielestäsi ajavat? Omasta mielestäni vihreää puoluetta yhdistää tietty pragmaattinen suhtautuminen markkinatalouteen, ympäristöarvojen korostaminen ja selvä profiloituminen arvoliberalismin suuntaan.

Käyttäjän TimoSotikoff kuva
Timo Sotikoff

Keskustapuolueesta ei ota hittokaan selvää mitä se edustaa, eturyhmiensä oikeuksia nyt varmaan lähinnä ja sitä rataa, mistä vaan opportunistisesti tarttumapintaa saakaan.

Mutta mutta, kyllä Suomesta löytyy myös OIKEA keskustapuolue, voisi sanoa että se edustaa "syvää ja edistyksellistä keskustaa":

http://ipu.fi/tietoja-2/toinen-sivu/ipun-tavoiteoh...

Käyttäjän OttoLehto kuva
Otto Lehto

Hei! Hieno homma että mainitsit IPU:n, sillä Itsenäisyyspuolue kuuluisikin tuohon pienpuolueiden listaan, joiden joukosta ehkä uusi keskustapuolue voi nousta.

Tuota tavoiteohjelmaa katsoessa huomaa, että taloudellisesti se näyttää olevan melkoisen vasemmalla. Itse toivoisin keskustapuoluetta, joka ymmärtäisi myös markkinatalouden ja kansainvälisen kaupan hyötyjen päälle.

Käyttäjän TimoSotikoff kuva
Timo Sotikoff

Ei IPU:n ohjelma sulje markkinataloutta ja kansainvälistä kauppaa pois, päinvastoin se pyrkii vahvistamaan myös sitä keino- ja rakennevalikoimaa, jonka avulla maamme taloudellista pohjaa voidaan vahvistaa. EU:n ja etenkään euron puitteissa meillä ei ole minkäänlaista liikkumavaraa, ei tästä EU-kehityksestä saada enää mitään toimivaa markkinataloutta eikä demokratiaa, vai elätteleekö joku jossain oikeasti tällaisia toiveita?

Käyttäjän OttoLehto kuva
Otto Lehto Vastaus kommenttiin #13

EU on kyllä uhkaavasti paisumassa byrokraattiseksi hirviöksi, ja yhteisvaluutan epäonnistuminen on lähellä, tai ehkä jo tapahtunut, mutta toisaalta EU on kyllä vapauttanut sekä sisäistä kauppaa että avannut reittejä ulkomaille kohtuullisen tehokkaasti. Tämä usein unohtuu kun puhutaan EU-direktiiveistä ja eurokriisistä, mikä on tietysti ymmärrettävää.

Käyttäjän kolhi kuva
Jaakko Kölhi

Ajankohtaista pohdintaa, meitä on kosolti. Suomessa olisi tilausta edistykselliselle keskustapuolueelle.

Olen itse äänestänyt Vihreitä. Vihreät voivat mielestäni ottaa tämän edistyksellisen keskustapuolueen roolin, mikäli soininvaaralaiset saavat selkeän johtoaseman puolueessa. Nykyvihreissä vasemmistolaisilla ajatuksilla on turhan vankka jalansija ja on täysin mahdollista, että se vain vahvistuu.

RKP sijoittuu periaatteessa yhtä lailla edistykselliseen keskustaan. Heitä en voisi kuitenkaan kuvitella nykytilanteessa äänestäväni räikeän eturyhmäajattelun vuoksi, mikä tulee esille kielipolitiikassa ja myös suhtautumisessa maataloustukiin ym ei-liberaaleihin käytäntöihin, jotka nyt sattuvat hyödyttämään omaa äänestäjäkuntaa.

Olisin valmis allekirjoittamaan suurimman osan Edistyspuolueen tavoitteista. Uskon, että jos sähköinen kannattajakorttien kerääminen mahdollistetaan, Edistyspuolue palaa puoluerekisteriin ja saamme siitä kolmannen vaihtoehdon. He ovat kieltämättä kaikkein radikaaleimpia, mutta toisaalta edisyksellisessä ideologiassaan johdonmukaisia.

Käyttäjän OttoLehto kuva
Otto Lehto

Kiitos kommenteista. Olen tuosta lähes kaikesta samaa mieltä. :)

Käyttäjän jonnapurojarvi kuva
Jonna Purojärvi

Hyviä ajatuksia Piraattipuolueesta. Olen itse aika tuore jäsen Piraattipuolueessa, ja voi pojat sentään, miten monipuolisia kantoja siellä onkaan! Siinä mielessä se on erittäin hyvä asia, sillä puolueohjelma on ainakin silloin harkittua ja pitkän keskustelun tulosta asioista, joista voimme löytää niin "vasemmiston" kuin "oikeistonkin" kanssa yhteisymmärrystä. On kuin olisimme pienoiskoossa eduskunta, tosin kompromissien sijasta pyrimme löytämään aitoja, kaikkia tyydyttäviä ratkaisuja. Totta silti on, että ulkopuolelta on vaikea tietää, mitä varsinaisesti saa, jos ääni valuu puolueelle eikä omalle ehdokkaalleen.

Onneksi keskustelu on hyvää. Se suoraan tarkoittaa sitä, että keskustelukykyä löytyy, joka tarkoittaa useimmissa tapauksissa sitä, että yhteistyön mahdollisuus on olemassa. Ei tarvitse heilahtaa mihinkään ääripäähän, vaan sovinnollisia ja maltillisia ratkaisuja voi ainakin odottaa. Ymmärtääkseni "pahimmat änkyrät" lähtevät nopeasti livohkaan tästä puolueesta, kun oma kantansa tulisi järekvästi perustellakin. Talouspoliittisissa kysymyksissä hajontaa löytyy perusteltuinakin, jonka takia suoralta oikeisto - vasemmisto akselilta Piraattipuolue ei helposti paikkaansa löydä.

Mielenkiintoisia kirjoituksia sinulla. Piristävää ja tuoretta pohdintaa. Kiitos!

Käyttäjän OttoLehto kuva
Otto Lehto

Hieno juttu! Minäkin olen aikoinaan Piraatteja äänestänyt, koska siellä on paljon fiksuja tyyppejä. Toivon vaan, että puolue saa linjansa selkeytettyä, ja menestyy seuraavissa eduskuntavaaleissa, koska muuten se uhkaa kuihtua.

Käyttäjän TimoSotikoff kuva
Timo Sotikoff

Samaten on IPU:n kohdalla, sillä on pyrkimys yhdistää oikeisto- vasemmistoakselin parhaat puolet toimivaksi kokonaissynteesiksi, jossa yksilönvapaudet ja vastuu kohtaavat. Suora demokratia on tärkeänä asialistalla, kaikki puolueet jotka ajavat suoran ja avoimen demokratian rakenteiden vahvistamista, ovat tervetulleita. Vanhoilla puolueilla ei ole kehityskykyä näiden suhteen, niiden toiminnallisuus ja moraalikäsitykset ovat liiaksi puolue-eliitin taskuissa. Vihreät ei tee tähän taantumukseen mitään poikkeusta, sillä oli etsikkoaikansa jota se ei valitettavasti käyttänyt.

Käyttäjän OttoLehto kuva
Otto Lehto

Toivotan onnea IPU:n synteesille. Vihreillä uskon olevan näytön paikka tulevissa eduskuntavaaleissa. Kunnallispolitiikassa uskon Vihreiden vakiinnuttaneen paikkansa, ja siellä he tekevätkin ehkä tärkeintä työtään. Eduskuntatasolla uhkana on jumiutuminen ja viime kädessä kuihtuminen. Mutta nämäkin ovat teoilla estettäviä asioita. Saas nähdä.

Käyttäjän iitimo kuva
Timo Isosaari

Sinulla on oikein hyvää pohdintaa kuten aina, vaikka IPU unohtuikin joukosta. IPU ei ole vielä osannut tuoda riittävän hyvin esille talousmalliaan, joka mahdollistaa sekä terveet paikalliset markkinat, että tasapainoisen maailmankaupan kehittämisen.

Keskustaan tarvitaan juuri tuollainen, sanotaanko uudistushenkisesti konservatiivinen puolue. Se taas johtuu siitä, että ihmisen ja luonnon evoluutio ovat suhteellisen konservatiivinen asia, eikä niitä voi ohittaa aiheuttamatta itselleen suuria ongelmia pidemmällä tähtäimellä.

Nykyiset valtapuolueet eivät suinkaan edusta konservatiivisuutta, vaan silkkaa ideologista taantumuksellisuutta, jossa vanhoista valtarakenteista pidetään kynsin hampain kiinni, vaikka niiden rahoituspohjakin on jo järjestään pettämässä.

Ollaan nyt me pienpuoluelaiset oikein terveellä tavalla uteliaita toistemme suhteen eurovaaleihin saakka ja aletaan sitten kasaamaan uusiokeskustaa tavalla tai toisella. Ilman voimien yhdistämistä ei saada mitään näkyvää aikaiseksi.

Käyttäjän OttoLehto kuva
Otto Lehto

Kiitän. Olen itse asiassa parin "IPUlaisen" kanssa päässytkin tekemisiin viime aikoina, ja fiksua porukkaa vaikuttaa olevan.

Konservatiivisuuttakin on monenlaista. Itse ajattelen sen vapauden kannalta: että jos ihmiset haluavat itsenäisesti ja omilla valinnoillaan muuttaa yhteiskuntaa johonkin suuntaan, niin heillä tulisi olla siihen oikeus. Toisaalta ketään ei pitäisi pakottaa muuttumaan, paitsi poikkeustapauksissa. Onko tuo sitten konservatismia? Tärkeintä on se, että uudistaminen on MAHDOLLISTA, ja että se tapahtuu kansan ja yksilöiden ehdoilla.

Pienpuolueiden yhdistyminen on aina hyvä ajatus, mutta käytännössä vaikeampi toteuttaa kuin miltä se kuulostaa. Uskon kyllä, että jos Suomessa siirryttäisiin Ruotsiin tapaan "blokkivaali"-järjestelmään, puolueiden erot tulisivat selkeämmin esiin, ja myös uusia yhteenliittymiä voisi syntyä.

Toisaalta voisi koko puoluejärjestelmää uudistaa, koska se on varsin jähmeä. Varsinkin puoluetukijärjestelmä on aikansa elänyt ja joutaisi jo mennä historian romukoppaan, mielestäni. Valtaeliitin korruptiota se on.

Käyttäjän jukkav kuva
Jukka Väisänen

Otto, kirjoitat taas älykkäästi. :)

Nyt ilmaisen ajatuksiani, jotka perustuvat kuulemiini (virheellisiin) väitteisiin puolueestamme.

1. Vihreillä on turhan kirkkovastainen leima. On hienoa, että jokaisella on oma maailmankäsityksensä. Kuitenkin on todettava, että kirkoilla ja seurakunnilla on paljon hyviäkin puolia, vaikka usein korostetaan niitä ikävämpiä, usein kirkon oppeihin liittyviä puolia. Uskontotiedon vaatiminen tunnustuksellisen uskonnonopetuksen sijasta yhdenvertaistaisi eri oppilaita.

2. Vihreitä pidetään miesvihaajina. Tämä on täysin absurdi väite. Toki on niin, että moni äänestäjä äänestää sukupuolittuneesti. Se on äänestäjien vika, ei siis puolueen.

3. Vihreiden luullaan tyrkyttävän ruuaksi pelkkää heinää. Vaikka olemmekin kasvisruuan puolella, niin kannatamme monipuolisuutta ruokavaliossa. Vain pieni osa meistä on vegaaneja, mutta hekin syövät monipuolisesti.

Summa summarum: Vihreät tahtovat liberaalisti uskonnonvapautta, sukupuolten tasa-arvoa ja kasvissyönnin edistämistä.

Käyttäjän OttoLehto kuva
Otto Lehto

1. Kirkon ja valtion suhteen tuollainen leima helposti tulee. Mielestäni kyse on vain siitä, että uskonnon nimissä ei pitäisi saada esim. ympärileikata lapsia tai olla noudattamatta Suomen lakia. Ja toisaalta, että kirkko pitäisi selkeästi erottaa valtiosta, koska tämä on ainoa tapa taata yhdenvertaisuus eri uskontokuntien välillä. Myös uskonnonopetuksen uudistaminen tiedepohjaiseksi olisi tärkeä tavoite. Uskonto sinällään on neutraali asia. Se riippuu ihan siitä, miten sitä käytetään.

2. Vihreä miesliike tekee hyvää työtä ja mm. heidän mallinsa asevelvollisuuden muuttamisesta vapaaehtoiseksi on loistava ja rohkea :)

(http://www.vihreamiesliike.fi/?p=39)

3. Olen itse pitkän linjan kasvissyöjä, joskin viime aikoina lipsunut. Mielestäni on parasta edistää lihansyönnin eettisten reunaehtojen toteutumista, sen sijaan että toitotetaan kasvissyönnin paremmuutta koko ajan. Se nyt vaan rupeaa ihmisiä ärsyttämään, vaikka kasvissyönti, tai ainakin lihanssyönnin vähentäminen, olisikin selvästi paras ratkaisu kaikkien kannalta.

Käyttäjän maxman kuva
Max Mannola

Otto: "Kirkon ja valtion suhteen tuollainen leima helposti tulee.

Vihreille on tullutkin hiukan tällainen leima, mutta meidän pitää nyt osoittaa, ettei se pidä paikkansa. Etenkään ei tarvita sellaisia uskontopoliittisia linjauksia, jotka jakavat jäsenistöä liikaa.

"Mielestäni kyse on vain siitä, että uskonnon nimissä ei pitäisi saada esim. ympärileikata lapsia tai olla noudattamatta Suomen lakia."

Ei tietenkään, uskontojen takia ei tällaisia erivapauksia pidäkään olla.

"Ja toisaalta, että kirkko pitäisi selkeästi erottaa valtiosta, koska tämä on ainoa tapa taata yhdenvertaisuus eri uskontokuntien välillä."

Miksi yhdenvertaisuutta pitäisi edistää karsimalla oikeuksia? Miksei mieluummin anneta niitä uskontokunnille lisää? Ei muunuskoisia häiritse kristinuskon ja valtion kiinteämpi suhde. Se häiritsee vain uskontokriittisiä.

Ja miksi se yhdenvertaisuus edes on niin tärkeää? Suomen kansasta kuuluu johonkin kristittyyn kirkkoon muistaakseni noin 80 %. Selvä enemmistö siis. Eikö muille uskonnoille muka riitä, että ne saavat toimia Suomessa vapaasti kuten nytkin?

Käyttäjän kolhi kuva
Jaakko Kölhi Vastaus kommenttiin #34

"Miksi yhdenvertaisuutta pitäisi edistää karsimalla oikeuksia? Miksei mieluummin anneta niitä uskontokunnille lisää?"

Valtion tulee taata uskonnon- ja yhdistymisvapaus, mutta valtion ei tule antaa erityiskohtelua - hyvää tai huonoa - millekään tietylle uskonnolle, yhdistykselle tai muulle yhteisölle. Tämä on aika perussettiä. Puolue, joka ei tätä allekirjoita, ei voi kyllä kutsua itseään liberaaliksi/edistykselliseksi.

"Ja miksi se yhdenvertaisuus edes on niin tärkeää?" Oletko tosissasi?

Käyttäjän maxman kuva
Max Mannola

Jukka, muuten samaa mieltä, paitsi tämä virke:

"Uskontotiedon vaatiminen tunnustuksellisen uskonnonopetuksen sijasta yhdenvertaistaisi eri oppilaita."

Kouluissamme ei ole tälläkään hetkellä tunnustuksellista uskonnonopetusta! Ei ole ollut vuosikymmeniin.

Itse kannatan tuossa yleinen uskontotieto vs. oman uskonnon opetus -debatissa molempien aineiden käyttöä, eli alemmilla luokilla omaa uskontoa ja ylemmillä pikku hiljaa yleistä uskontotietoa.

Oton avaus on kyllä hyvä, ja uusi keskustaliberaali puolue mielenkiintoinen ajatus.

Käyttäjän OttoLehto kuva
Otto Lehto

Max, mielestäni vanhempien uskomusten opettaminen lapselle ei kuulu valtiollisen koulujärjestelmän tehtäviin. Vanhemmat saavat kyllä kotona sitten opettaa lapsensa uskomaan mihin vain. Kuitenkin koulun pitäisi olla "objektiivisen tieteen" tyyssija, ainakin minun mielestäni. Objektiivisuuteen kuuluu mm. kristinuskon opettaminen ei-tunnustuksellisesti osana Suomen kulttuurihistoriaa ja elävää nykypäivää.

Käyttäjän jukkav kuva
Jukka Väisänen Vastaus kommenttiin #21

Hyvähän se on toki tietää, mitä valtauskonnoissamme on. Kuitenkin itse olen ollut oppimassa sitä, kuinka rukoillaan. Kysynpä vain, onko se aiheellista.

Kuitenkin pääasiani oli tässä, ettemme me ole kirkkovihaajia, vaikka jotkut tahtovat väittää niin.

Käyttäjän maxman kuva
Max Mannola Vastaus kommenttiin #21

Otto, koulu ei opeta lapsille uskomista vanhempien tapaan. Vaan sitä, mitä vanhempien uskontoon sisältyy, ihan objektiivisesti ja ulkopuolelta katsoen. Tätä kutsutaan tunnuksettomuudeksi.

Valitettavan usein ihmiset luulevat, että "oman uskonnon opetus" tarkoittaa tunnustuksellista uskonnonopetusta. Oman uskonnon opetus nykyisellään on sitä, että opetus keskittyy tunnustuksettomasti omaan uskontoon enemmän kuin vieraisiin uskontoihin.

Koulun pitää olla objektiivisen tieteen tyyssija. Mutta koulun pitää myös kasvattaa ihmisenä. Enkä siksi toisaalta ymmärrä, mitä uskontomörköjä tässä pelätään ainakaan kristinuskon taholta: uskonnot sisältävät paljon aivan yleisesti hyväksyttyä tapakasvatusta. Onko senkin opettaminen koulussa väärin?

Käyttäjän jukkav kuva
Jukka Väisänen

Max, miksi sitten meillä on erikseen evankelisluterilainen ja ortodoksinen uskonnonopetus sekä elämänkatsomustieto?

Käyttäjän OttoLehto kuva
Otto Lehto Vastaus kommenttiin #23

Tähän vielä lisäisin, että yritykset perustaa uusi etiikan/filosofian tai tunnustuksettoman uskonnonopetuksen linja peruskouluihin on torpattu uskonnonpettajien ja myös ET-opettajien vastustuksesta. Onhan se nyt selvä, että saavutetuista eduista ei luovuta. Lasten kannalta kyllä olisi paras löytää joku kompromissi uudistuksesta.

Käyttäjän maxman kuva
Max Mannola Vastaus kommenttiin #23

Jukka: "Max, miksi sitten meillä on erikseen evankelisluterilainen ja ortodoksinen uskonnonopetus sekä elämänkatsomustieto?"

Miten niin miksi? Nehän ovat juuri sitä oman uskonnon opetusta. Tunnustuksettomasti.

Elämänkatsomustieto sisältää varmasti paljon asiaa, joka sopisi muuallekin. Saattaa olla väärin, että vain uskonnottomat pääsevät siihen aineeseen. Uskonnottomille voisi opettaa pikemminkin ateismin tai agnostisuuden historiaa ja näkemyksiä. Tunnustuksettomasti niinikään.

Käyttäjän OttoLehto kuva
Otto Lehto Vastaus kommenttiin #32

"Uskonnottomille voisi opettaa pikemminkin ateismin tai agnostisuuden historiaa ja näkemyksiä. Tunnustuksettomasti niinikään."

En ole koskaan ollut ET:ssä, koska erosin kirkosta vasta aikuisena (mikä on ainoa vaihtoehto tässä maassa), mutta uskallan kyllä väittää, että uskonnottomille opetetaan nimenomaan erilaisia aatehistoriallisia ja elämänkatsomuksellisiä näkemyksiä, eikä mikään "tunnustuksellista ateismia."

Tämä johtuu siitä, että mitään ateismin uskontoa, tai opinkappaleita ei ole, joten ateismia ei tarvitse tunnustaa. Se erottaa ateismin uskonnosta. Minut teki luonnontiede ja vertaileva kulttuurintutkimus ateistiksi, ei mikään ateistisaarnaajan palopuhe, jollaisia ei ole ainakaan minun lapsuuteni aikana edes koskaan tullut vastaan koulussa. Minulle riittää se, että asioista puhutaan tavalla, jonka kykenee osoittamaan tieteellisesti tai historiallisesti validiksi. Uskontotiede on tiedettä, ja sitä pitäisi tuoda kouluihinkin enemmän.

Käyttäjän maxman kuva
Max Mannola Vastaus kommenttiin #33

"Tämä johtuu siitä, että mitään ateismin uskontoa, tai opinkappaleita ei ole, joten ateismia ei tarvitse tunnustaa."

Niin, en minä ole väittänytkään että ateismia juuri nyt opetettaisiin tunnustuksellisesti.

Myöskään ev.lut.uskontoa ei opeteta nykyään tunnustuksellisesti. Ei opetettu enää edes minun kouluaikanani eli 1980-luvulla.

Tunnustuksellinen opetustapa: "Jumala sanoo että ihmisen on tehtävä sitä ja tätä ja uskottava siihen ja siihen..."

Tunnustukseton opetustapa: "Uskonnon opinkappaleiden mukaan ihmisen on tehtävä sitä ja tätä ja uskottava siihen ja siihen... Tämän kyseenalaisti joskus se ja se... Ne ja ne toteuttavat tätä kirjaimellisemmin kuin nuo ja nuo..."

Kai tämä ero on selvä?

Käyttäjän OttoLehto kuva
Otto Lehto Vastaus kommenttiin #35

OK, minun muistikuvani uskonnonpetuksesta ovat kyllä hiukan moninaisemmat. Sen kyllä huomasi että opettajalla oli oma agenda ajettavana. Kyllä hiukan epäilen, että tarjoamalla vain yhden uskonnon opinkappaleet ihmisten eteen, yleensä uskovaisen tai teologisen koulutuksen saaneen ihmisen toimesta, saadaan minkäänlainen tasapuolinen kuva kyseisestä uskonnosta.

Tämä on vähän kuin laittaisi Vihreiden lapset koulussa Vihreän opettajan pitämälle tunnnille Vihreän puolueen ajatuksista, kerran viikossa 9 vuoden ajan, ja luottaisi siihen, että mitään propagandaa, tai mahdollisuuksia vaikutukseen, tähän ei varmastikaan liity.

Mutta ennen kaikkea ongelma ei ole tämä vaikutus, mikä on kyllä todellinen, vaan se, että en usko, että lapsia pitäisi kohdella vanhempiensa yksityiselämän uskomusten ja valintojen mukaan. Lapsien pitäisi itse saada valita oma uskontonsa, ja uskonto ja koulu pitäisi erottaa toisistaan.

Käyttäjän maxman kuva
Max Mannola Vastaus kommenttiin #36

Otto, vanhempien mukaanhan se arvomaailma kuitenkin opitaan. Varsinkin jos vanhempien arvoperusta on hieman kieroutunut tai kenties liian fundamentalistinen, niin koulu pystyy korjaamaan tätä kieroutumaa tarjoamalla tasapainoisemman näkemyksen samannimisestä uskonnosta kuin vanhemmat.

Lapsi ei kasva täysi-ikäiseksi arvotyhjiössä. Hänelle opetetaan aina jokin arvoperusta. Ei hän sitä itse lapsena kuitenkaan valitse. Sitten täysi-ikäisenä hän saa valita vaikka mitä, mutta siihen asti vanhemmat päättävät suunnasta, ja koulu auttaa siinä.

Joten miksei arvoperusta voisi yhtä hyvin olla juuri tämä vanhempien uskonto, johon koulu täydentää ja varmistaa ainakin sen näkökulman, miten se on sopusoinnussa yhteiskunnan kanssa.

Näin kaikki ovat tyytyväisiä. Vanhemmat siitä, että lapsen kasvatuksessa kunnioitetaan heidän arvoperustaansa. Koulu ja yhteiskunta siitä, että arvoperusta on opittu objektiivisesti ja yhteiskunnan kannalta hyödyllisellä ja ei-vahingollisella tavalla. Lapset itse siitä, että he ovat saaneet vakaan arvoperustan, jota sitten täydentävät tai muuttavat itse kasvettuaan kokeneemmiksi. Mutta näin he eivät ole tyhjän päällä!

Käyttäjän OttoLehto kuva
Otto Lehto Vastaus kommenttiin #37

Joo, tuosta olemme varmaan eri mieltä. En usko että arvoperustan pitäisi pohjautua vanhempien uskontoon, aivan kuten arvoperustan ei pitäisi perustua vanhempien puoluekirjaankaan. Olisihan se vähän pelottavaa, jos esim. vihreiden lapset laitettaisiin vihreää ideologiaa opettavaan kouluun, ja kokoomuslaisten lapset kokoomuslaista ideologiaa opettavaan kouluun. Mielestäni ideologioiden ja uskontojen vaikutuksille alttiiden lasten pitäisi antaa olla mahdollisimman avoimia erilaisille vaikutuksille, ja myös antaa heille uskonnonvapaus kunnes he ovat täysi-ikäisiä.

Käyttäjän kolhi kuva
Jaakko Kölhi Vastaus kommenttiin #37

"Koulu ja yhteiskunta siitä, että arvoperusta on opittu objektiivisesti ja yhteiskunnan kannalta hyödyllisellä ja ei-vahingollisella tavalla."

Ei koulun pidä ottaa vastatakseen siitä, että lapsen arvoperusta on opittu jollain "yhteiskunnan kannalta hyödyllisellä" tavalla (joka on itsessään täysin tulkinnanvaraista). Arvokasvatus kuuluu vanhemmille, ei koululle. Jos vanhemmat haluavat, että koulu esimerkiksi tukee heidän lapsensa kasvua kristilliseen arvomaailmaan, voivat he laittaa lapsensa kristilliseen kouluun.

Arvoperustoja on yhtä monta kuin vanhempia, ei koulu voi lähteä niitä kaikkia tukemaan, vaan sen tehtävä on antaa hyvälaatuista ja ei-arvosidonnaista opetusta kaikille.

Käyttäjän jounisnellman kuva
Jouni Snellman

Jotain tällaista on tapahtunut Ranskassa, jossa kymmenkunta keskustaliberaalia puoluetta on yhdistynyt Jean-Louis Borloon johdolla UDI/Modem-liitoksi. Sille mitattiin juuri eurovaaligallupissa 12 prosentin kannatus. Myös Itävallan parlamenttiin pääsi uusi keskustaliberaali NEOS-puolue.

Käyttäjän OttoLehto kuva
Otto Lehto

Noista Euroopan esimerkeistä voisikin oppia. Suomessa jostain syystä tällaista puoluetta ei Liberaalisen Kansanpuolueen, Edistyspuolueen ja Nuorsuomalaisten yrityksistä huolimatta ole onnistuttu vakiinnuttamaan osaksi Kylmän sodan jälkeistä Suomea. Tokihan Suomen historiassa keskustaliberaaleilla puolueilla on ollut menestystä, jopa ministereiksi ja presidenteiksi asti, mutta nykyään kenttä on paljon hajanaisempi...

Ehkä joku Meppi voisi sieltä Euroopasta tuoda tuliaisena vaikka lääkkeen tähän probleemaan!

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"toisaalta EU on kyllä vapauttanut sekä sisäistä kauppaa että avannut reittejä ulkomaille kohtuullisen tehokkaasti."

Ihan mukavaa sinänsä, Suomelta vaan loppuu ne kauppaa käyvät yritykset tällä raha ja talouspolitiikalla.

Käyttäjän JuhoJoensuu kuva
Juho Joensuu

Olen aina ollut sitä mieltä, että (lähes) kaikilla puolueilla on kova tunku keskustaan. Miksi kuitenkaan keksiä Keskustaa uudestaan, koska se on jo olemassa? Itse olen aina pitänyt Vihreitä ajatuksiltaan monella tavoin Keskustaa lähellä olevana puolueena vaikka on asioita, joissa on ehkä pieniä poikkeamia omaan ajatteluuni nähden. Samoin Vihreissä on täällä paljonkin henkilöitä, joilla on hyviä ajatuksia.

Keskustalla on kuitenkin historiallinen perintä jo sadan vuoden ajalta edistyksellisestä aatteesta ja ajattelusta. Ehkä keskeisin ero Keskustan ja Vihreiden aatteellisessa ajattelussa on, että Keskusta lähtee hajauttamisesta ja monimuotoisuudesta, kun Vihreät taas pyrkivät tehokkuuteen keskittämällä ja keskusjohtoisuudella.

Parhaiten tämä ehkä näkyy nyt näissä EU-parlamenttivaaleissa siten, että Vihreät ovat selkeästi osa yhteinäistä eurooppalaista Vihreää liikettä, joka pyrkii asettamaan kaikki maat samaan muottiin. Keskusta taas on osa ALDE-ryhmää, joka koostuu itsenäisistä alueellisista puolueista.

Aatteellisena erona tämä näkyy myös siten, että keskustalainen ajattelu lähtee toiminnan rakentamisesta alhaalta ylöspäin. Ylätasoille kuuluvat vain ne ratkaisut, jotka vaativat yhteistä päätöksentekoa mutta alueellinen erilaisuus on toteutettava paikallisella tasolla. Vihreä ajattelu taas uskoo lujasti siihen, että ylhäältä annettavalla ohjauksella voidaan hoitaa kaikki asiat erilaisissakin olosuhteissa kaikkia tyydyttävällä tasolla.

Tervetuloa vain haastamaan Keskusta. Mutta yrittäkää silloin edes antaa jonkinlainen arvo hajauttamiselle ja paikalliselle päätöksenteolle muutenkin kuin kaupunginosayhdistysten kerhotoimintana. Luulisi Vihreiden joskus kuulleen monimuotoisuudesta vai onko se jäänyt yliopiston luennoilla ymmärtämättä?

JK. Ai niin, minun mielestäni Skotlannin itsenäistymispyrkimykset sopivat erinomaisesti keskutalaiseen, edistykselliseen, libaraaliin, monimuotoisuutta tukevaan ajatteluun. Heidän pääsyään EU:n jäseniksi ei tulisi mitenkään haitata, jos he päättävät itsenäistyä ja liittyä Euroopan Unioniin. Sama pätee myös Kataloniaan.

Käyttäjän jukkav kuva
Jukka Väisänen

Mielestäni hajauttaminen kuuluu Vihreiden arvomaailmaan. En pysty uskomaan, että puolueeni väki vastustaa esimerkiksi työn jakamista. Minusta olisi räikeää aliarviointia Vihreitä kohtaan kuvitella, että haluamme kaikki asumaan kaupunkien betonikerrostaloihin.

Joten suosittelen tutustumaan vielä tarkemmin Vihreisiin. Tiedän, että näkökulmia on monia, mutta järjen ääni kuuluu meissä.

Käyttäjän OttoLehto kuva
Otto Lehto

Skotlanti ja Katalonia ovat hyvin tervetulleita Euroopan kansojen yhteisöön.

Vihreissä on sekä fedaralisteja että hajautetun vallan kannattajia. Yleensä luotetaan subsidiariteettiperiaatteeseen, että asiat on tehtävä sillä tasolla, jossa ongelmat ilmenevät: ilmastonmuutos on hoidettava globaalisti ja EU:n tasolla, kaupunkipolitiikka paikallisella tasolla, jne..

Kirjoituksessani keskityin ehkä liikaakin Keskustan konservatiivisiin elementteihin. Tokihan puolueessa on paljon hyvää. En vain koskaan ole joutunut paljon tekemisiin edistyksellisen keskustalaisen politiikan kanssa, koska olen elänyt työläis- ja porvarikaupungeissa, ja lähinnä törmännyt Keskustan haja-asutus- ja maatalouspolitiikkaan, mikä on mielestäni turhaa tulonsiirtoa epätehokkaisiin kohteisiin. Keskusta ja Vihreät voivat tehedä yhteistyötä esim. ympärisönsuojelun kanssa. Keskustaa ja Vihreitä myös historiallisesti yhdistää usko perusturvan parantamiseen perustulon kautta.

Mutta Keskustan edistyksellisyys kyllä joutuu kyseenalaiseksi, kun esim. näkee, että monissa arvokysymyksissä Keskustan kansanedustajat ovat täysin yhtä konservatiivisia ja muutosvastarintaisia kuin perussuomalaisetkin - viimeisimpänä esimerkkinä (kyselyiden mukaan) tasa-arvoinen avioliittolaki. Mutta tässähän Keskustalla on torstaina mahdollisuudet näyttää että he ovat historian oikealla puolella äänestämällä Tahdon2013-aloitteen puolesta! :)

Käyttäjän JuhoJoensuu kuva
Juho Joensuu

Suuri laiva kääntyy hitaasti. Kiitos asiallisest vastauksesta, vaikka itse latasinkin hiukan raskaammin kuin varsinaisesti ajattelen. Kyllä se tasa-arvoinen avioliittolakikin sieltä aikanaan tulee, ihan kuten naispappeuskin aikoinaan. Millaisena, sen aika näyttää. Oikeasti kyse on kuitenkin enemmän asenteista kuin laista, koska kysehän on vain siitä, että erilaiset rekisteröidyt parisuhteet takaisivat yhtäläiset oikeudet. Ihan oikeasti vain hyvin harvalla voi olla jotain sitä vastaan, jos asiaa ihan tarkkaan ajattelee. Erilaisuuteen kohdistuva henkinen väkivalta on paljon pahempi asia ja sitä vastaan on vaikea turvautua edes lain avulla.

Keskustahan on osoittautunut edistykselliseksi vuosien saatossa jo moneen kertaan. Sitä työtä, mitä Suomessa tehtiin 50-70-luvuilla Keskustan ja Sosialidemokraattien toimesta, ei olisi saatu aikaan ilman molempien edistyksellisyyttä. Virolainen osoittautui myös varsinaiseksi neroksi ajaessaan puolueen nimenmuutoksen Maalaisliitosta Keskustapuolueeksi vastustuksesta huolimatta. Hän jo ymmärsi, että puhtaan agraaripuolueen aika on ohi.

Sekä alkiolaisen Maalaisliiton että sosialidemokratian vahvin edistyksellisyys oli kuitenkin siinä, että molemmat lähtivät taistelemaan köyhän, työtä tekevän väestönosan hyväksi. Niissä ympyröissä koulutus ymmärrettiin ja katsottiin sekä oikeudeksi kaikille että tieksi parempiin olosuhteisiin.

Käyttäjän erlandsalo kuva
Erland Salo

Vihreissä on kaikkea erilaisuutta. Vahvin vihreistä mepeistä on ollut Satu Hassi. Jo hän edustaa suurta edistyksellisyyttä. Toivottavasti vihreiden yhäti nouseva tähti Tuija Brax osallistuu EU-vaaleihin tai ehkäpä hän odottaa oikeutetusti pääsyään puheenjohtajaksi. Ainakin Brax on ylivoimainen ehdokas.

Kaikkein tärkein asia olisi kuitenkin saada selvyys vihreiden talouspolitiikasta. Mitä ihan vihreää on tarkoitus tehdä? Riittävätkö kansalaispalkka ja ympäristöverot?

Ovatko vihreät tässä ja nyt jotain muuta kuin kokoomuksen puisto-osasto? Mikäli vihreät haluavat yhteen kepulaisten kanssa haluavatko he? Eikö vasemmistoliitosta löytyisi jo nyt valmiita loikkareita vihreisiin?

Toimituksen poiminnat