*

Otto Lehto vapaus, totuus ja rakkaus

Isänmaallisuus, pasifismi ja asevelvollisuus

Jos käydään keskustelua isänmaallisuudesta, on tarpeen käydä sitä myös asevelvollisuudesta ja Talvisodan perinnöstä. Huonoa isänmaallisuutta on esim. asevelvollisuuden kannattaminen.

...

Historiallinen oppitunti: keskustelua asevelvollisuudesta on käyty Suomessa kauan. Vuonna 1960 muuan Pentti Linkola, silloinen yliopistoradikaali, kirjoitti omaskustannepamfletin "Isänmaan ja ihmisen puolesta", jossa hän argumentoi asevelvollisuutta vastaan värikkäin sanakääntein. Pamflettia puitiin ahkerasti lehdissä ja älymystöpiireissä. Nykyään ihmisvihamielisyydestään tunnettu Linkola oli aikoinaan varsinainen rauhanaatteen oppi-isä.

Tämä varhainen teksti sisältää kritiikkiä asevelvollisuuden kasvattavaa vaikutusta kohtaan:

"Mitä tehokkaamman sotilaskasvatuksen nuoret miehet saavat, kasvatuksen, jonka tarkoituksena on "tehdä heistä miehiä" eli hävittää heistä herkkyys, hienotunteisuus ja lämpö, sitä harvemmat heistä osaavat antaa arvoa elämälle sinänsä, sitä useammat heistä uskovat enemmän sotaisiin kuin rauhanomaisiin keinoihin ja sitä harvemmat heistä osaavat ajatella itsenäisesti ja kieltäytyä tottelemasta sokaistunutta johtoa." (s. 32)

Hän ehdottaa myös, että Suomi voisi olla ensimmäisenä luopumassa armeijasta, ja näyttää tällä esimerkkiä muulle maailmalle. Tämä vaikuttaa utopistiselta, mutta ehkä rauhanaatetta voisi edistää päättäväisemmin, jos Suomesta halutaan rauhallisempi ja mukavampi paikka elää?

Samanaikaisesti maailmalla, Albert Einstein ja Bertrand Russell, kenties aikansa tunnetuimmat tiedemies ja filosofi, taistelivat rauhanliikkeen puolesta jo kauan ennen 50- ja 60-lukuja. Heidän ponnistelujen tuloksena aseistakieltäytymisestä ja rauhanomaisten vaihtoehtojen esittämisestä tuli sosiaalisesti hyväksyttävää. Seuraavan manifestin allekirjoittivat vuonna 1926 mm. Einstein, Russell, Gandhi ja H.G. Wells:

"It is our belief that conscript armies, with their large corps of professional officers, are a grave menace to peace. Conscription involves the degradation of human personality, and the destruction of liberty. Barrack life, military drill, blind obedience to commands, however unjust and foolish they may be, and deliberate training for slaughter undermine respect for the individual, for democracy and human life." (lähde)

Näiden ajattelijoiden näkökulma on pasifistinen ja armeijavastainen. Heitä yhdistää kunnioitus vapautta, tasa-arvoa, demokratiaa ja rauhaa kohtaan. He pitivät asevelvollisuutta uhkana tälle kaikelle. Eivätkö he ole edelleen oikeassa? Eikö rauhanaate ole edelleen ratkaisu?

Taloustieteen puolella asevelvollisuutta on vastustettu jo ainakin 50-, 60-luvulta asti tehokkuussyistä; ammattiarmeija tulisi kansantaloudelle edullisemmaksi, koska yleinen asevelvollisuus ei kohdista työvoimaa kysynnän ja tarjonnan mukaan. Esim. Milton Friedman on sanonut, että asevelvollisuus ei ole yhteensopiva vapaan yhteiskunnan kanssa. 

Asevelvollisuutta voi siis vastustaa monesta syystä: esim. koska se on epätasa-arvoinen ja vanhentunut puolustusratkaisu, tai koska se riistää yksilöltä vapauden omaan elämäänsä. 

Tällä hetkellä on menossa kansalaisaloite, ns. "Ohi On," jota voi tukea monesta syystä, pasifismin tai ammattiarmeijan kannattajana. Tärkeintä on vain vastustaa asevelvollisuutta. Asista pitää käydä rohkeata keskustelua. Se on ainoa tapa saada muutosta aikaan Suomessa.

Terve isänmaallisuus on kunnioitusta ihmisyyttä, vapautta ja rauhaa kohtaan.

Demokraattinen valtio ei kohtele kansalaisia kuin valtion orjia, eikä yritä "miehistää" pojista tottelevaisia, aggressiivisia typeryksiä. Hyvää puolustuspolitiikkaa on kunnioittaa ihmisten vapautta ja tasa-arvoa, sekä edistää rauhaa Suomessa ja maailmalla. Tässä tarvitaan ehkä sekä ammattiarmeijaa että sotilaallista liittoutumista (esim. NATO).

Mutta ennen kaikkea siinä tarvitaan asevelvollisuuden vahingollisesta perinnöstä pikaista luopumista.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

6Suosittele

6 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (22 kommenttia)

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki

''Isänmaallisuus, pasifismi ja asevelvollisuus''

Valitsen asevelvollisuuden.

En ole isänmaallinen. Asevelvollisuuden voin suorittaa asumassani maassa. Pasifismiini ei uskota. Minut tapetaan, kun tulee kriisi.

Asevelvollisuuden etuna on koulutus väkivaltaa vastaan. Omaa ajattelua ei ainakaan kielletty armeijassa vuosina 1972 - 1973 KymPionP.

Käyttäjän OttoLehto kuva
Otto Lehto

Asevelvollisuus ilman isänmaallisuutta on varsin turhaa; isänmaallisuuden kanssa vaarallista. Olen samaa mieltä kyllä, että pasifismi ilman realismin vastapainoa ja diplomaattista kansainvälistä yhteistyötä on tuhoon tuomittua.

Asevelvollisuuden voi suorittaa asumassasi maassa - jos satut asumaan maassa, jossa on asevelvollisuus. Niitä ei hirveästi enää ole, varsinkaan Euroopassa. Mitäs sitten niissä maissa, joissa ei ole asevelvollisuutta?

Asevelvollisuus ei kouluta väkivaltaa vastaan ainakaan minun tietääkseni. Ympäri maailmaa asepalveluksen käyneet ovat väkivallan eturintamassa, oli kyseessä sitten puolustus- tai hyökkäyssota. Se on sitten eri asia, onko väkivalta joskus tarpeellista. Luultavasti on.

Käyttäjän JouniM kuva
Jouni Minkkinen

Itävalta, Tanska, Norja, Sveisi?

Lisäksi lähes kaikissa Euroopan maissa on asevelvollisuus voimassa, mutta ei toteutettuna rauhan aikana.

Asevelvollisuus kouluttaa toimimaan väkivaltaa vastaan, toki väkivallalla.

Sinänsä asevelvollisuus tulisi korvata koko väestön kansalaisvelvollisuudella jonka yksi haara on aseellinen maanpuolustus. Toinen puoli siviilitoiminnot ja niistä yksi on esimerkisi ympäristökatastofit kuten mahdolinen Suomenlahden tankkerionnettomuus. Lisäksi kansalaisia tulisi kouluttaa valmistautumaan erillaisiin infran toimintahäiriöihin.

Käyttäjän Mikihoijer kuva
Miki Höijer

Isänmaallisuutta on myös tehdä töitä ilman katkeilua, kuten intti. Näin kansakunta hyötyy verotuotoista ja työntekijän työpanoksesta.

Käyttäjän erlandsalo kuva
Erland Salo

"Demokraattinen valtio ei kohtele kansalaisia kuin valtion orjia, eikä yritä "miehistää" pojista tottelevaisia, aggressiivisia typeryksiä."

Mikä siinä on, että aina asevelvollisuutta vastustavat kirjoittavat näin alatyylisiä ja toisia nuorukaisia halveksivia hölmöyksiä. Eikö voisi asiasta kirjoittaa asiallisesti? Toiveeni taitaa olla turha, koska tämä perusteeton loukkaaminen on hyvin yleistä.

Minä olen Suomi-nimisen valtion "orja", kun olen suorittanut asevelvollisuuteni, saanut opiskella eri tukimuodoin, hoidattanut hampaani ja terveydelliset ongelmani yhteiskunnallisissa laitoksissa, käyttänyt ilmaista kirjastoa ja mikä pahinta joutunut maksamaan veroja. Orjuutta kaikki tyynni. Suomi ei ole demokraattinen valtio! Siitä Herralle kiitos!

Käyttäjän OttoLehto kuva
Otto Lehto

Loukkaantuminen on aika lukijan valinta. Se on myös tapa vaientaa keskustelua vaikeista asioista. En tiedä mistä keksit, että halvennan armeijassa olevia nuoria miehiä kyseenalaistamalla armeijan pedagogisen roolin?

Katso orjan sanakirja-merkitys, jos et tiedä mitä se tarkoittaa. Jos henkilö joutuu tekemään pakkotyötä ilman omaa valintaa, sitä voi kutsua sitten ihan millä nimellä haluaa.

Tämä "miehistämis"-retoriikka taas on aivan yleinen tapa puolustaa asevelvollisuutta, joten siihen täytyy vastata samalla mitalla. Tottelevaisuutta vaaditaan armeijassa, se ei kai tule kenellekään yllätyksenä. Ja ei kai kukaan voi kieltää, että aseella ampuminen ja huutaminen on aggressiivista käyttäytymistä? Siihen ei pitäisi kannustaa kokonaista sukupolvea, ainoastaan sen verran kuin absoluuttisen pakko.

Tuossa lainaamassasi lauseessa on kyllä kieltämättä kirjoitusvirhe: siinä pitäisi lukea "demokraattisen valtion EI PITÄISI kohdella kansalaisia kuin valtion orjia", koska näinhän se tällä hetkellä tekee. Demokratia on valitettavasti monissa maissa ottanut tehtäväkseen määrätä ihmisille paikka maailmassa, kun taas valistuksen aikana sen tehtäväksi määriteltiin ihmisten tarpeisiin vastaaminen ja kansalaisten vapauksien ylläpitäminen.

Asevelvollisuus sopii kansalaisten ihmisoikeuksia vastaan, koska se pakottaa nuorista puolet (sukupuolielinten perusteella) pakkotyöhön, eikä ole edes välttämätön maanpuolustukselle. Se ei tarkoita, etteikö siitä olisi myös hyötyä monelle. Mutta siitä pitäisi silti luopua.

Aki Häkkilä

Mikäs on Oton kanta Tieliikennelain orjuutuspykäliin? Onnettomuustilanteessahan on rangaistuksen uhalla auttamisvelvollisuus. Pakkotyötä tai vankilaa.

Käyttäjän seppaeo kuva
Oskari Seppänen

Erlandin kanssa olen pitkälti samaa mieltä. Armeijassa sain kuriin orastavan alkoholiongelmani, sekä opin itseluottamusta. Siellä oppi olemaan sinut aika monen muunkin asian kanssa. En muuttunut aggressiivisemmaksi, vaan päin vastoin. Miesten koulun jälkeen olen pukeutunut hameeseen, maalannut tauluja, pidellyt tyttöjä kädestä ja kasvattanut pitkän tukan takaisin. Jollei ole käynyt inttiä, ei voi ymmärtää mitä siellä voi saavuttaa.

En kuitenkaan pidä mahdollisuudesta joutua osaksi hyökkäysarmeijaa, siksi olen kovin kriittinen asevoimien käyttötarkoituksesta. Korostan kuitenkin, että moinen linja on mielestäni politikkojen ei PUOLUSTUSvoimien käsissä. Täydellisessä maailmassa ei olisi poliitikkoja jotka väärinkäyttäisivät nuorten miesten luottamusta sairaisiin tarkoituksiinsa. Koskaan ei kokonaan väkivallan monopolista voi luopua, joten parasta taata kaikille kansalaisille osuus siinä - se vasta on demokratiaa! Kaukana orjuudesta.

Onhan se laitos vähän takaperoinen, on paljon kineksiä sekä pitkä palvelusaika. Monet kouluttajat olivat kelvottomia mihinkään muuhun hommaan, varsinaisessa suojatyöpaikassa (meidän joukkueen kouluttajat oli kyllä asiallisia) Höljerin esiin ottama veropaussikin oikeasti tuntuu kansantaloudessa, ja jokainen kuukausi vähemmän palvelusta on enemmän rahaa yhteiseen kassaan. Siviilipalveluskin on yhä epäsuhtainen, rangaistuksenomainen.

Suomen valtiota ei myöskään ole kiinnostanut hoitaa minun tai velipuoleni terveysongelmia jotka aiheutuivat kurkkusalaatit päällä - armeija koitti hoitaa.

Käyttäjän OttoLehto kuva
Otto Lehto

Asevelvollisuudesta on varmaan monille hyöytyä, sitä en kiistä. Jos siitä ei olisi mitään hyötyä kenellekään, siitä oltaisiin luovuttu jo kauan aikaa sitten. Mutta se ei vielä riitä perusteluksi sen säilyttämisestä, sillä kaikissa asioissa on jotain hyvää. Hyötyä on monesta asiasta nuorelle ihmiselle: esimerkiksi kiipeilyharrastuksen aloittamisesta, perheen perustamisesta ja Euroopan ympäri interreilaamisesta. Samoin monille armeijasta ei ole hyötyä. Moni, joka menee armeijaan, hyötyisi paljon enemmän siitä, että voisi aloittaa opinnot tai työelämän vuotta aikaisemmin.

Ongelmahan tulee siitä, että laitetaan kaikki sinne, ihan vaan sen takia, että he sattuvat olemaan poikia, sattuivat he hyötymään siitä tai eivät.

Jos sen sijaan siirryttäisiin valikoivampaan järjestelmään, jossa edelleen huomattava osa ikäluokasta kävisi armeijan, ja saisi siitä riittävän palkkion, mutta siitä voisi myös kieltäytyä, ja mennä johonkin itselle ja yhteiskunnalle tuottavampaan työhön, esim. työharjoitteluun tai opiskeluun, ja täten kasvattamaan yhteiskunnan verotuloja (niistä palvelusmiesten ylläpitokin maksetaan), niin se olisi kansakunnalle paljon parempi vaihtoehto.

Vaikka tekstini käsittelin pasifismia, koska satuin lukemaan Linkolan kirjan, niin itse kannatan reservipohjaista ammattiarmeijaa, johon valikoituu n. 10-20% ikäluokasta oman kiinnostuksen ja palkkatarjonnan mukaan. Mielestäni sotilaan urasta pitäisi tehdä kunniallinen ammatti muiden joukossa.

Ei siinäkään ole mitään "epädemokraattista," että koko ikäluokasta ei tule poliiseja, tai palomiehiä, tai sairaanhoitajia. Moderni yhteiskunta pyörii työnjaolla, ja hyvä niin, koska se kasvattaa kaikkien hyvinvointia, että erilaisiin hommiin menevät ne, jotka niihin hommiin parhaiten sopivat.

Käyttäjän seppaeo kuva
Oskari Seppänen

Rauhan suurimpia esteitä on mielestäni ammattiarmeija. Se mahdollistaa vallankaappaukset ja muut aseelliset nousut, joissa kouluttamatonta kansanosaa viedään voimalla. Ammattikouluttaja on ainoa kunniallinen erikoistuminen joka ei suoranaisesti uhkaa epätasa-arvoistaa yhteiskuntaa.

Yhdysvaltain perustuslain toisen lisäyksen jatkeena vapauden turvaamisessa toimii yhtäläillä yhtenäinen osallisuus väkivallan monopoliin, sitä aiemmassa kommentissani tarkoitin demokratialla. Jatkakoon sitten palomiehiksi vaikka koko ikäpolvi.

Näin minä asian näen.

Käyttäjän roopeluhtala kuva
Roope Luhtala Vastaus kommenttiin #9

Osoitteesta: http://www.taloustieteellinenyhdistys.fi/images/st...

"Toisinaan asevelvollisuutta puolustetaan väitteellä, että asevelvollisuusarmeija turvaisi armeijan demokraattisen kontrollin, tai tekisi epäsuositut sotilaalliset seikkailut vaikeammiksi. Natsi-Saksa, Neuvostoliitto ja Mussolinin Italia käyttivät kaikki asevelvollisuutta, kuten tekee myös valtaosa nykyisistä diktatuureista.

Huomattakoon, että sotilasvallankumoukset on usein tehty asevelvollisarmeijoilla. Esimerkkeinä mainittakoon Argentiina (1976), Brasilia (1963), Chile (1973), Kreikka (1967) ja Turkki(1980). Choi ja James (2003) puolestaan tarkastelevat systemaattisesti vuosien 1886 ja 1992 välisiä konflikteja, havaiten että useammin konflikteihin osallistuvat maat käyttävät useammin asevelvollisuutta. Vaikka kausaalisuuden suunta on epäselvä, ainakaan se ei tue väitettä asevelvollisuuden rauhaa edistävistä vaikutuksista."

Aki Häkkilä Vastaus kommenttiin #15

"Natsi-Saksa, Neuvostoliitto ja Mussolinin Italia käyttivät kaikki asevelvollisuutta, kuten tekee myös valtaosa nykyisistä diktatuureista"

Toki, sen jälkeen kun yksityisarmeijoiden oli annettu vapaasti riehua ja kaapata valta, Rotfront ja Sturmabteilung Saksassa, Punakaartit Venäjällä ja Mustapaidat Italiassa.

Käyttäjän roopeluhtala kuva
Roope Luhtala Vastaus kommenttiin #16

Suomen valtion ylläpitämä armeija tuskin muuttuisi yksityisarmeijaksi jos asevelvollisuudesta luovuttaisiin, ja reservi muodostettaisiin vapaaehtoisesti palveluksen suorittaneista varusmiehistä.

Käyttäjän seppaeo kuva
Oskari Seppänen Vastaus kommenttiin #15

Paitsi että alussa oli natsipuolue ja vaalit sekä hajonnut kansa, sekä vellova käsitys militarmismin tuomasta pelastuksesta. Taisinkin jossain kohti tosiaan mainita, että poliitikot masinoivat sillä aikaa kun puolustusvoimat puolustavat.

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki Vastaus kommenttiin #15

Eihän Roope ole ollut armeijassa.

Käyttäjän roopeluhtala kuva
Roope Luhtala Vastaus kommenttiin #23

Mistäs tälläinen tieto on peräisin?

Käyttäjän andreas kuva
Andreas Pyy

Maailmassa ainakaan useimmilla kääpiövaltioilla ei ole armeijaa, eikä ole myöskään esim. Costa Ricalla, jolla on takanaan jo yli 60 rauhan vuotta.

Suurin ongelma asevelvollisuuskeskusteluissa ovat asevelvollisuuden kannattajat - ei heidän kanssaan yksinkertaisesti voi keskustella. Yksitasoisella maailmankuvalla varustetut ja useimmiten jollain tavalla ajattelultaan häiriintyneet asevelvollisuuden kannattajat elävät ihan omassa maailmassaan, jonne ulkopuolisilla ei ole asiaa.

Asevelvollisuudesta ei ole mahdollista keskustella järkevästi militaristien ehdoilla sillä militarismi on pelkkää henkistä taantumusta, ja samasta syystä armeija ei myöskään ole kasvattava vaan nimenomaan taannuttava laitos. Yhteiskunnan kehitys vaatii todellisuudessa aina inhimillistä ajattelua, mikä tarkoittaa myös kaiken maailman yhtenäiskulttuurisekoilujen unohtamista.

Pidän aika kummallisena ilmiönä sitä, että nykyään vielä 2010-luvun Suomessa elävät edelleen ne samat militanttiharhat kuin joskus vuosikymmeniä sitten. Eräs tyypillinen kysymys, minkä militaari-isänmaallinen saattaa esittää jollekin pasifistille on seuraavanlainen: "tiedätkös sinä, että mitä tuollaisille pasifisteille tehtiin aikoinaan Neuvostoliitossa"? Itse osaan kyllä vastata tuohon: niille tehtiin ihan samalla tavalla kuin Suomessa, eli niitä vainottiin ja teloitettiin.

Nykyäänkin Suomessa on aika paljon oikeistomilitantteja, jotka tarpeen vaatiessa olisivat valmiita laittamaan kuulan kalloon aseistakieltäytyjille ja pasifisteille (tämän voi todeta lukemalla mitä tahansa armeijafoorumia). Sodan syttyessä olisi siis yksilönäkökulmasta aivan samantekevää, että minkä puolen valitsisi kun kuolema tulisi joka tapauksessa. Sodassa vallan ottavat joukkopsykoosit eikä silloin millään yksilön terveellä järjellä ole enää paljoakaan merkitystä.

Kukaan ei voi tarkalleen tietää kaikkia niitä ilmiöitä, jotka saattavat vaikuttaa sodan aikana, joten myöskään keskusteluilla armeijan koosta ei reaalitodellisuudessa ole mitään merkitystä. Sota vaikuttaa aina traumaattisesti yksilöön ja koko kansakuntaan. Mikään aseellinen varustautuminen ei voi ikinä pelastaa suomalaisia, se tarkoittaa oikeasti pelkkää saman kehän kiertämistä. Ainoastaan aito kansallinen herääminen ja ajattelun kehittyminen voi pelastaa suomalaiset.

Käyttäjän seppaeo kuva
Oskari Seppänen

Jos joku epäili blogistin olevan henkilökohtaisella loukkauslinjalla, niin tässä vasta näkeekin malliesimerkin.

Oletkohan edes tietoinen mitä militarismi-termi tarkoittaa?

Antti Jokinen

Blogistin ei kannata armeijaan menoa pelätä. Ihan positiivinen kokemus oli.

Käyttäjän mukitalo kuva
Veikko Mäkitalo

Eilen eksyin U-tubessa linkkiviidakkoon Syyriassa ja Gazassa kuvattuihin, osittain arabiankielisiin pätkiin , joita voisin kyllä suositella näille asevelvollisuudesta luopuville. Mieleen jäi sellainen 9 minuuttinen, kolmen rekkakuskin pysäyttäminen keskellä hiekkaerämaan valtatietä. Ei ollut rukouksessa voimaa,kun se oli toisen suunnan kaavan mukaan ja lopulta huomasin ihmisen sitkeyden kun takaapäin ammuttaessa kertalaukaus ei riittänyt, yksi urhreista jopa ryömi sivuoikealle. Lopuksi sitten naureskellen palopommi avonaisesta ikkunasta Scaniaan ja menoksi. Gazassa Hamasin taistelijat letkajenkkasi Fatahin miehiä paita silmille vedettynä katua pitkin. Farkuista päätellen letkajenkkaajia ei oltu löydetty mistään kasarmiolosuhteista, mutta onko sillä nyt suurtakaan väliä.
Katsoin 5-6 samanlaista ja tuli kyllä melko paha olo. Sitten kun näitä Arno Kotroja ja muita hemmoja näkyy asian tiimoilta framilla, niin vituttaa aika raskaasti.

Tapani Porola

Erittäin eri mieltä Oton kanssa, mutta siitä pisteet, että olet avoimesti Naton kannalla. Natossakin päävastuu Suomen alueellisesta puolustuksesta olisi toki suomalaisilla itsellään, mutta liittoutuminen kyllä parantaisi turvallisuuttamme, jos asevelvollisuudesta päätettäisiin luopua.

Käviskö tähän liberaaliin linjaan myös suojeluskuntien ym. paramilitarististen maanpuolustusjärjestöjen salliminen? Ne puolustaa maata, jotka haluaa, niinhän jatkuvasti toitotetaan?

Käyttäjän kimmokautio kuva
Kimmo Kautio

Liittoutumiskeskusteluissa voisi muistaa myös toisen vaihtoehdon, CSTO:n, joka olisi ehkä nerokkain kaikista, jos siitä voisi avoimesti puhua. Tietysti pelon ilmapiiriä on vaikea ylläpitää ja perustella sillä mitään, jos liittoutuu ainoan "vihollisen" kanssa...

Toimituksen poiminnat