Otto Lehto vapaus, totuus ja rakkaus

Piratismin hyvät puolet – Osa 3: ihmeellinen magia

Musiikki- ja elokuvateollisuus väittävät korrelaation perusteella, että piratismi on syönyt musiikki- ja elokuvateollisuuden voittoja.

Olen osaltani pyrkinyt osoittamaan, että a) ihmiset haluavat edelleen tukea taidetta, ja b) piratismi on jopa kasvattanut kulttuurin levinneisyyttä.

Mutta ennen kaikkea haluan korostaa yhtä asiaa, joka ansaitsee toistoa: digitaalinen kopiointi ja globaalien kulttuurivarantojen jakaminen internetissä ei aiheuta sellaisia kustannuksia, joita musiikki- ja elokuvateollisuuden lobbaajat väittävät.

Otetaan ihan esimerkki. Oletetaan, että maailmassa on miljardi biisiä, miljoona elokuvaa ja miljoona kirjaa. Oletetaan, että näiden yhteenlaskettu arvo (= myyntihinta kaupassa) on 100 triljoonaa euroa. Oletetaan nyt, että maailmassa on 8 miljardia ihmistä. Oletetaan, että keskimääräisellä ihmisellä on hallussaan (ostettuna, lisensoituna, käytössään) 10.000 euron arvosta kulttuurituotteita. Oletetaan, että yhteenlaskettuna nämä yksittäiset omaisuudet sisältävät, massiivisena Venn-diagrammina, koko maailman kulttuurituotannon. Tämä tarkoittaa, että suurin osa tuotteista ei ole yksittäisen ihmisen käytössä, vaan jokaisella ihmisellä on vain osa tästä kulttuurituotannosta hallussaan.

Oletetaan nyt, että jonain kirkkaana päivänä kaikki maailman ihmiset saavat valaistuksen ja innostuvat käyttämään vertaisverkkoja. (Oletetaan, että kaikilla ihmisillä on tietokone ja internetyhteys; tämä ei vielä ole aivan todellisuutta, mutta se päivä on lähempänä kuin kuvittelemmekaan.) Sen kautta ihmiset jakavat toisilleen kaikki hallussaan olevat kulttuurituotteet.

Koska lähtötilanteessa kaikilla on pala kakusta, mutta kenelläkään ei ole koko kakkua, hetken päästä kaikilla onkin kaikki maailman kulttuurituotteet hallussaan. Oho! Yhtäkkiä olemmekin tilanteessa, jossa jokaisella maailman kansalaisella on 100 triljoonan euron (miinus 10.000 euroa, joista hän on omilla rahoillaan maksanut) arvosta tekijänoikeuksien alaista tavaraa tietokoneellaan.

Mites tässä näin kävi? Seuraavaksi maailman tekijänoikeusjärjestöt saavat tämän selville, suuttuvat, ja lähettävät jokaiselle maailman ihmiselle 100 triljoonan euron laskut (joka vastaa maailman kulttuurivarantojen myyntihintaa markkinoilla). Koska maailmassa on 8 miljardia euroa, ovat tekijänoikeusjärjestöjen saatavat yhteensä hulppeat 8.000.000.000.000.000.000.000.000.000 (tuhatta kvadriljoonaa) euroa, jonka he väittävät perustuvan ”menetettyihin voittoihin." 

Kysymys kuuluukiin, ovatko tekijänoikeusjärjestöjen korvausvaatimukset tässä oikeutettuja? Puhtaan legalistisesti ehkä ovat. Mutta kuka tässä oikein on hävinnyt – ja kuinka paljon? Onko ”ennen” ja ”jälkeen” tilanteiden välillä todella kahdeksan tuhannen kvadriljoonan euron välinen kuilu? Mistä tämä rahasumma tulee? Se tulee puhtaasti teoreettisesta laskennasta siitä, mikä olisi ollut näiden tuotteiden hinta, jos maailman kulttuurivarannot olisi ostettu tai lisensoitu suoraan tuottajilta.

Mutta todellisuudessa tätä kahdeksaa tuhatta kvadriljoonaa ei ole olemassa. Kukaan ei ole menettänyt kahdeksaa tuhatta kvadriljoonaa, eikä kenelläkään ole niin paljon rahaa, että voisi maksaa tekijänoikeustahojen pyytämiä laskuja, koska ne perustuvat puhtaan teoreettisiin myyntihintoihin, jotka eivät vastaa globaalin ilmaisen kopioinnin kustannuksia teollisuudelle.

Vaikka joku tyyppi tämän oletetun ”suuren piratismin aallon” jälkeen lakkaisikin ostamasta taidetta, sen kustannukset eivät missään nimessä voi olla 100 triljoonan euron luokkaa per maailman kansalainen. Ei lähellekään. Siis ei sinne päinkään. Ihmisistä ei yhtäkkiä tule triljonäärejä. Mutta tätä vaatii nykyinen tekijänoikeusjärjestöjen logiikka. He vaatisivat 8 tuhannen kvadriljoonan korvauksia, koska näin he toimivat nykyäänkin, uhkaamalla random teinejä miljoonakorvauksilla. Myös nykyiset vertaisverkon käyttäjltä vaaditut korvaukset perustuvat aivan samanlaiseen huuhaa-laskentaan.

Täten voimme sanoa, että ”menetettyihin myyntituloihin” perustuva korvausperiaate on puhdasta magiaa, jolla huijataan ihmisiä ja pidetään heidät erillään toisistaan - jakamasta kulttuuria, ideoita ja ilmaista hyvinvointia toisilleen. Tämän hulluuteen perustuvan noitavainon on loputtava, jos haluamme elää globaalissa yhteiskunnassa.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (2 kommenttia)

Käyttäjän minavaan kuva
jouko viitala

Monimutkainen on selitys.
En vain jaksa ymmärtää, miksi toisen luomaa, olkoon kysymys henkisestä tai muusta tuotteesta pitäisi vapaasti saada käyttää.
Jos jotain loisin, niin kyllä ainakin minä katsoisin, että sen myyntiin/käyttöön minulla pitäisi olla oikeus puuttua. Ei niin, että sen kuka tahansa ilman korvausta voisi käyttöön ottaa.
Lienen vanhanaikainen ja ajastani jäljessä, mutta kyllä minusta tekijällä tuotteeseensa pitäisi oikeus olla.
Nämä piratistit väittävät, että näin luodaan kysyntää esimerkiksi taiteilijan muillekin tuotoksille. En oikein usko, kyllä asiasta kiinnostunut haluaisi sen muunkin ilmaiseksi saada

Käyttäjän OttoLehto kuva
Otto Lehto

"En vain jaksa ymmärtää, miksi toisen luomaa, olkoon kysymys henkisestä tai muusta tuotteesta pitäisi vapaasti saada käyttää."

Et siis ole sitä mieltä, että esim. kansanperintönä tulevia kaskuja pitäisi saada vapaasti käyttää? Pitäisikö kaikki vitsit keksiä itse?

Et ole näitä sanojakaan keksinyt itse, joita tässä me molemmat käytämme, vaan ne ovat yhteistä omaisuutta.

Disneyn Prinsessa Ruusunen ja Lumikki ja 7 kääpiötä perustuvat Grimmin keräämiin kansantarinoihin. Niitä ei keksiny Disney, eikä edes Grimmin veljekset. Käytämme koko ajan muiden ihmisten keksimiä ideoita.

...

Toisekseen, tämän blogin pääpointti, jos ei tekstiä ymmärrä, on se, että korvausvaatimukset ovat kohtuuttomia, koska ne perustuvat huonoon matematiikkaan. Digitaalinen kopiointi on yhtä ilmaista kuin vitsin kertominen kaverille, joka taas kertoo sen kaverille. Jos jokaista vitsin kertojaa ruvettaisiin sakottamaan, niin kohta vitsin keksijä olisi miljonääri.

Toimituksen poiminnat