*

Otto Lehto vapaus, totuus ja rakkaus

Maataloustuet pitäisi lakkauttaa

Vihreät nuoret vaativat "Euroopan unionia leikkaamaan maataloustukia merkittävästi ja kohdentamaan ne kestäviin ja eettisiin tuotantotapoihin." Tämä on mielestäni hyvä vaatimus.

Jyväskyläläinen keskustalainen Joonas Könttä kirjoittaa, että "vihreiltä nuorilta puuttuu maalaisjärki".

Tässä kohtaa voi olla hauska vitsailla "cityvihreistä," mutta kirjoituksesta puuttuu asiaperusteinen kritiikki.

Mielestäni Vihreiden nuorten kannanotto oli hyvä, mutta puutteellinen. Sen olisi pitänyt vaatia kaikkien maataloustukien poistamista - riittävällä siirtymäajalla (esim. 20 vuotta).

Oli aika, jolloin maatalous oli Suomessa kannattavaa. Oli aika, jolloin Suomen maatalous oli rehtiä bisnestä, joka pyöritti itse itseään, eikä ollut riippuvainen EU-byrokraattien hyvästä tahdosta ja Suomen kansan almuista. Tilanne Suomessa on vielä EU:n sisällä poikkeuksellisen tukipainotteinen.

Tällä hetkellä maataloutta Suomessa tuetaan n. 4 miljardilla eurolla, josta suoria EU:n tukia ovat n. 2 miljardia. Käytännössä tämän kaiken maksavat suomalaiset veronmaksajat. Yhteensä tukien hinta on lähes 1000 euroa vuodessa per suomalainen veronmaksaja. En toki syytä tilanteesta maanviljelijöitä, jotka olisivat hulluja, jos eivät ota vastaan ilmaista tukea, vaan poliitikkoja, jotka ovat tämän epäterveen systeemin rakentaneet. 

Maataloustuet syövät jopa puolet EU:n budjetista. Tämä on selvästi liikaa ja väärin kohdennettua. Björn Wahlroos sai viime vuonna 262 630 euroa maataloustukea. Se on turhaa.

 

Ilmaista rahaa ei kasva puissa eikä pellolla

Mitä vikaa on siinä, että tuemme elinkeinoelämää ja Suomen maaseutua?

Kuulostaa ehkä kovasydämiseltä vaatia maataloustukien leikkaamista. Eikö ole hyvä, että tuetaan ihmisiä, jotka taistelevat paikastaan kovassa markkinataloudessa? Kyllä, mutta ihmisiä - sekä Björn Wahlroosia että köyhää maajussia - voi tukea järkevämminkin. Mieluummin jakaisin saman rahan vaikka kaikille eurooppalaisille perustulona, koska silloin siitä hyötyisivät kaikki, myös ne, jotka työskentelevät tehokkaassa, kannattavassa bisneksessä.


Rahaa on kiva jakaa, mutta ei ole olemassa ilmaista rahaa. Veroja voi kerätä vain rajatun määrän. Budjetissa, sekä EU:n että Suomen tasolla, pitäisi muihinkin tärkeisiin asioihin riittää rahaa. Elämme vaikeita taloudellisia aikoja, joten leikkauksia on pakko tehdä. Maataloustuet ovat hyvä paikka aloittaa, koska niissä riittää leikattavaa. Hollantilaisen Wageningenin yliopiston LEI-tutkimuslaitoksen raportin mukaan "Suomessa voidaan tehdä huomattavia tukileikkauksia ilman, että suuri osa tiloista täällä joutuu pahoihin vaikeuksiin."


Se tuki, joka annetaan maanviljelijöille, on valitettavasti muilta pois, köyhiltä ja vanhuksilta - ja ennen kaikkea suomalaisilta veronmaksajilta. Maataloustuet ovat epäreilua, vanhentunutta ja tehotonta sosiaalipolitiikkaa. Tuet ovat ristiriidassa, paitsi sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja köyhien auttamisen, niin myös kansainvälisen markkinatalouden reilujen pelisääntöjen kanssa.



Jos maatalous väittää olevansa elinkeino, se ei voi elää tukiaisilla

Normaalin elinkeinon on tarkoitus tuottaa voittoa ja vähintään olla kannattavaa. Tällainen massiivinen kannattamattoman elinkeinon tukeminen vähentää Suomen hyvinvointia, tuhoaa työpaikkoja ja hidastaa meidän talouskasvua. Lisäksi se estää kehitysmaita tuomasta Eurooppaan omia tuotteitaan ja kehittämästä omaa maatalouttaan. EU:n maataloustuet, samoin kuin USA:n omat tuet, vääristävät maataloudellista kilpailua häpeämättömällä tavalla - rikkaiden maiden hyväksi. 

Toisaalta nykyisellä politiikalla on pitkällä tähtäimellä haittaa myös meille täällä pohjoisessa, koska maataloustuet estävät tehokkaimman mahdollisen työnjaon kansojen välillä. Suomessa ei kannata kasvattaa banaaneja. Ei täällä kannata viljellä riisiäkään. Siellä, missä on pidemmät viljelykaudet ja enemmän aurinkoa, kannattaa viljellä sellaisia tuotteita, jotka vaativat paljon aurinkoa ja lämpöä.

Suomessa kannattaa keskittyä siihen, missä olemme kansainvälisesti kilpailukykyisiä. Maataloustuet ovat reilun kansainvälisen kaupan este.

 

Loppuisiko Suomessa maanviljely?

Uskon, että tukienkin poistamisen jälkeen Suomessa viljellään maata ja syödään suomalaista leipää, koska suomalaiset arvostavat kotimaista tuotantoa niin paljon, että ovat valmiita siitä enemmän maksamaan.

Kysyisinkin maataloustukien puolustajilta, että minkä takia maatalous on niin erikoinen ala, että siihen eivät päde samat markkinatalouden säännöt kuin muihinkin Suomessa harjoitettaviin aloihin?

Eikö maatalous olekaan elinkeino, vaan pelkästään osa Suomen ja Euroopan strategista "ruokaturvaa"? Tarvitseeko ruokaturvaan käyttää puolet koko EU:n budjetista?

Pitäiskö maatalous silloin alistaa kokonaisuudessaan armeijan hallintaan? Ja haluammeko ylipäänsä käydä massiivista taloudellista tulli- ja tukiaissotaa köyhien maiden maanviljelijöitä vastaan, samalla kun yritämme muka auttaa heitä kehitysavulla? Eikö olisi reilua, että kaikki voisivat osallistua maatalouteen omilla voimillaan, ilman kilpailua vääristäviä tukia, jotka estävät tehokkaan kilpailun ja korottavat keinotekoisesti ruoan maailmanhintaa.

 

Maataloustukien lakkauttamien on pitkällä tähtäimellä kaikkien etu

Maataloustuet vääristävät kilpailua, sortavat kehitysmaita ja nostavat ruan hintaa maailmalla.

Luopumalla maataloustuista saamme mitoitettua maatalouden Suomessa kilpailukykyiseksi, lisäämme kansalaisten valinnan vapautta, halvennamme kaupan hintoja sekä autamme kehitysmaita kehittämään omaa maatalouttaan - ja ennen kaikkea muutamme maatalouden takaisin yhdeksi normaaliksi elinkeinoelämän muodoksi, jolla on mahdollisuus onnistua ja epäonnistua, tehdä voittoa ja tehdä tappiota, reilun pelin hengessä.

Nykyään maataloustukien varassa elävien siirtymistä tuottavampiin tehtäviin - eli uudelleentyöllistämistä - pitää tukea, koska systeemi ei ole heidän vikansa. Se tulee pitkällä tähtäimellä myös halvemmaksi Suomen veronmaksajille kuin kalliiden ja tehottomien maataloustukien loputon ylläpito.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (117 kommenttia)

Käyttäjän selavii kuva
Seppo Lavikainen

Oli niin pitkä avaus, etten jaksanut lukea, mutta asian ydin on totta ja kannatettavaa.

Markku Gröndahl

Totta jokainen sana.
Yksityisyrittäjät eivät saa tukia mitiä.
Kallis harrastus monelle tai lopullinen bankrotti.
Yksityisyrittäjiähän ne maatalon emännät ja isännätkin ovat.
Väärin on yhteiskunnan tukea vain osaa yrittäjistä.
Tiedän sen kalliin harrastuksen tehneenä.

Käyttäjän NinaPalomki kuva
Nina Palomäki

Mutta kannatat kuitenkin pienyrittäjien tukemista?

Onhan olemassa sentää starttiraha.

Käyttäjän OttoLehto kuva
Otto Lehto Vastaus kommenttiin #100

Kysymyksesi oli kai tarkoitettu Markulle, mutta omasta mielestäni pienyrittäjien tukeminen ja starttirahat ovat yksi niitä harvoja hyvin kohdennettuja elinkeinoelämän tukia, mutta nekin voisi korvata kaikille kansalaisille maksettavalla perustulolla, joka takaisi aloitteleville yrittäjille - kuten myös vaikka opiskelijoille ja työttömille - mahdollisuuden taattuun toimeentuloon.

Starttirahasta muuten sen verran, että sen kriteereissä mainitaan "mahdollisuudet jatkuvaan kannattavaan toimintaan" ehtona sen myöntämisellä. Kumpa tällaista kannattavuutta vaadittaisiin myös maataloustuissa, niin niissä olisi edes jotain järkeä.

Käyttäjän NinaPalomki kuva
Nina Palomäki Vastaus kommenttiin #104

Starttirahan varmasti voisi korvata perustulolla. Tai tietenkin se riippuu siitä minkä suuruinen on perustulo.

"EU:n maatalouspolitiikan keskeisenä lähtökohtana on varmistaa kohtuuhintaisten elintarvikkeiden saatavuus kuluttajille. Monien maataloustuotteiden hinnat EU:ssa ovat lähellä keskimääräisiä maailmanmarkkinahintoja ja hintataso on yhteismarkkinoilla lähtökohtaisesti sama eri osissa EU:ta. Keskeisten maataloustuotteiden tuotanto, hintataso huomioon ottaen, ei ilman yhteiskunnan tukea olisi mahdollista Suomessa, eikä läheskään nykyisessä laajuudessa muissakaan EU-maissa. " http://www.mmm.fi/fi/index/etusivu/maatalous/tuet/...

Mielestäni toiminta on kannattavaa, jos on tuotantoa. Ruualle kun on kysyntää.

Tuissa on muuten vielä sellainen seikka, että täytyy erotella viljeleminen ja karjan kasvatus. Kasvattajat kun joutuvat sitomaan rahaa rakennuksiin ja kalustoon ym. Pelkällä viljelemisellä jos haluaa tulla toimeen, niin pitäis vissiin olla väh. 100 hehtaaria peltoa (kuulemma). Erikseen on sitten vielä metsätilat.

Ja oletko miettinyt, missä oloissa ruokaa tuotetaan ulkomailla? Miksi se oikeasti on halvempaa? Tai millainen hiilijalanjälki on ulkomailla tuotetussa ruuassa?

Käyttäjän OttoLehto kuva
Otto Lehto Vastaus kommenttiin #107

"Mielestäni toiminta on kannattavaa, jos on tuotantoa."

Kannattavuus liiketaloudellisessa mielessä tarkoittaa sitä, että tulee toimeen omillaan tai tekee voittoa. Maataloustuotantoa tuetaan juuri sen takia, että se EI tule toimeen omillaan, eli ole kannattavaa. Sen tuotanto johtuu tuista, ei toisin päin.

Siinä olet oikeassa, että ruoan tuotanto maailmanlaajuisesti kannattaa aina, koska ruoalla on kysyntää. Mutta se ei tarkoita, että Pohjoisnavalla kannattaa viljellä ananasta, tai että Pohjoisnavan ananasviljelyä pitää tukea verorahoilla, sillä jopa hyvin kysyttyä tuotetta kannattaa viljellä ainoastaan sellaisilla alueilla, jotka ovat sopivia kyseisen elinkeinon harjoittamiseen sääympäristönsä, sijaintinsa, maapohjansa ja käytössä olevan pääomansa kautta.

Käyttäjän NinaPalomki kuva
Nina Palomäki Vastaus kommenttiin #110

Aina ei voi ajatella liiketaloudellisuutta. Varsinkaan kun kyse on tärkeästä (tärkeimmästä) perustarpeesta.

Meillä ei kai yritetä edes kasvattaa ananasta, taikka sitä tuskin edes tuetaan.:D

Joskus meillä on ollut ruuasta pulaakin, koska vaikka on ollut ruokaa (viljaa), niin se on myyty Venäjälle, koska siellä on ollut enemmän rahaa maksaa kalliista viljasta. Näin on ollut noin 100 vuotta sitten.

Joku aika sitten oli Iltalehden/Iltasanomien netti-sivuilla juttua, miten joku kreikkalainen viljelijä oli ampunut siirtotyöläisiä, koska nämä olivat vaatineet pientä palkkaansa. Tällä tavalla kyllä saadaan edullista ruokaa..:/ Eipä vaan kovin eettiseltä kuullosta.

Elikä jokin syy siihen on, miksi on päätetty maanviljelijöitä tukea. Nykyinen tukijärjestelmä kuitenkin on EU:n päättämä. Ennemmin siihen tukijärjestelmään muutoksia.

Otto, onko muuten tämä mielipiteesi "tuet pois maataloudesta" sinun omasi vaiko Vihreiden yhteinen?

Eero Mattila

No joo, hiukka realismia olisi paikallaan. Maataloustukia maksetaan koska EU:n liityttäessä on näin sovittu. Kysehän on hinnan alennuskorvauksesta. Todellakin olisi mielekkäämpää jos tuotteella olisi oikea hinta ja tuki voitaisiin sitten ohjata vaikka elintarviketeollisuudelle. Mutta tällainen politiikka on valittu ja Suomi on sen liittymisen myötä hyväksynyt.
- Nykyinen hallitus on ikävällä tavalla kunnostautunut siinä ettei se pidä sopimuksista kiinni - ei edes omasta hallitusohjelmastaan.

Olisiko sinusta tosiaan reilua, että vaikka sopimus on hyväksytty nykyisillä ehdoilla voisit vaan hyvällä omallatunnolla jättää tuet maksamatta. Ja jos tukia ei makseta suomalaisille viljelijöille ne maksetaan muiden EU-maiden viljelijöille. Ei EU-maataloustuella voi mitään kehitysapua tai vanhuksia hoitaa.

Maataloustuki on käytännössä ainut tapa saada EU-jäsenmaksua Suomeen takaisin. Paska systeemi tämä on, se on selvä, mutta eiköhän vihreät olleet tätä melko innokkaasti hyväksymässä.

Noi puheet kilpailukystä, hinnanalennuksista ja kehitysmaiden tukemisesta onkin jo täyttä pilveä...

Käyttäjän OttoLehto kuva
Otto Lehto

Tietenkin asiasta pitää neuvotella EU:n tasolla, koska CAP (Common Agricultural Policy) koskee kaikkia EU:n jäsenmaita. Sen alkuperän on Ranskan maanviljelijöissä, joten asiasta täytyy löytää yhteisymmärrys ainakin Ranskan ja Saksan kanssa.

On totta, että maataloustuki on vastinetta EU:n jäsenmaksuista. Tosin Suomi maksaa 60% omavastuun myös EU:n maataloustuista, joten käytännössä Suomi on selkeä nettomaksaja.

Jos maanviljely ei kannatta Suomessa ilman EU:n tukia, se on selvä signaali, että maanviljelyä Suomessa ei kannata tukea. Markkinat signaloivat, että viljaa kannattaa tuottaa siellä, missä se on edullisinta. Jos joku perustaa banaaniviljelmän Rovaniemelle, niin ei kannata ihmetellä, miksi se ei ole kannattava. Tuottamattoman, kansainvälisesti kilpailukyvyttömän elinkeinon tukeminen on rahan heittämistä kankkulan kaivoon. Lisäksi se hidastaa talouden siirtymiä kohti uusia tuotantomuotoja, ja siten hidastaa talouskasvua. Samalla rahalla saisi ostettua ulkomailta halvempia maataloustuotteita tai tuettua kannattavaa suomalaista teollisuutta vaikka veoronalennuksin.

Käyttäjän velimattivanhanen kuva
Veli-Matti Vanhanen

Lehto: "Tuottamattoman, kansainvälisesti kilpailukyvyttömän elinkeinon tukeminen on rahan heittämistä kankkulan kaivoon."

En tiedä mitä Lehto tekee työkseen, mutta varmmaankin hänen saamansa palkka on moninkertainen verrattuna esim. kiinalaisen vastaavasta työstä saamaan. Siispä Lehdon työllistäminen on rahan heittämistä kankkulan kaivoon, kansainvälisesti kilpailukyvyttömän elinkeinon tukemista, työ olisi Lehdon logiikan mukaan teetettävä Kiinassa.

Käyttäjän OttoLehto kuva
Otto Lehto Vastaus kommenttiin #8

Suomen pitää tukea suomalaista, mutta järkevällä tavalla, esim. sosiaaliturvana, työllistämisapuna, koulutuksena ja edullisina lainoina aloitteleville yrittäjille.

Ei ole järkevää tukea sellaista suomalaista teollisuutta, jota pystyy tuottamaan tehokkaamin ja halvemmin ulkomailla. Esim. maatalouden kohdalla Suomen huonossa tilanteessa kyse ei ole matalammista palkoista, vaan maanviljelyyn sopimattomasta säästä, joka Suomessa on tunnetusti epäsuotuisa. Kuka vapaaehtoisesti viljelee maata paikassa, joka on puolet vuodesta lumen peitossa?

Globaalisti maanviljely kannattaa keskittää maihin, jossa sato on runsasta. Suomen kannattaa keskittyä omiin vahvuuksinsa, esim. IT- ja palvelualoihin.

Jos rahaa on pakko jakaa, niin mieluummin aloille, jotka eivät vuoda kuiviin. Olisiko sinun mielestä järkevää, että rakennetaisiin vaikka Rovaniemen lähistölle suuria banaaniviljelmiä, ja sitten valitettaisiin, että miksi ei tule satoa? Se olisi vain hölmöä. Kyllä ihmisillä on muutakin tekemistä kuin taistella tuulimyllyjä vastaan. Laitetaan ihmiset tuottaviin töihin niin se on kaikkien etu.

Työvoiman, joka nyt toimii maanviljelysektorilla, voi valjastaa kannattavampaan työhön. Silloin heille on myös varaa maksaa suurempaa palkkaa, koska tuottava työ tuottaa rahaa, eikä pelkästään kuluta sitä.

Suomessa ei kannata viljellä maata kuin jonkin verran E-Suomessa, loput voi ostaa ulkomailta. Tosin jos suomalaiset haluavat ostaa suomalaisia tuotteita, he voivat tehdä niiin kaupassa ostamalla suomalaisia maataloustuotteita. Sitten vaan pitää hyväksyä se, että joko hinnat pysyvät korkealla tai veroja on pakko pitää korkealla ilman, että maatalous tulee siitä yhtään tehokkaammaksi.

Valitettavasti Suomessa on huonot viljelyolosuhteet, eikä siitä päästä mihinkään vaikka tuplaisimme maataloustuet.

Käyttäjän velimattivanhanen kuva
Veli-Matti Vanhanen Vastaus kommenttiin #9

" Olisiko sinun mielestä järkevää, että rakennetaisiin vaikka Rovaniemen lähistölle suuria banaaniviljelmiä, ja sitten valitettaisiin, että miksi ei tule satoa?"

Tässä nyt kyllä lemuaa vihreä elitismi. Eivät suomalaiset maanviljelijät ihan näin yksinkertaisia ole.

"Suomen pitää tukea suomalaista, mutta järkevällä tavalla."

Siis maataloutta ei pidä tukea, mutta vihreän arvomaailman hyväksymiä töitä pitää.

Käyttäjän OttoLehto kuva
Otto Lehto Vastaus kommenttiin #11

"Eivät suomalaiset maanviljelijät ihan näin yksinkertaisia ole."

Eivät he yksinkertaisia ole, vaan päinvastoin fiksuja oman edun tavoittelijoita, kuten kaikki. Heidän kannattaakin jatkaa nykyisellään, niin kauan kuin valtio on valmis tukemaan heidän tuottamattomia töitään.

Maanviljelijöiden taseesta jopa yli puolet tulee usein maataloustuista. Kerro esimerkki muusta elinkeinonalasta, missä tämä on totta? Tämä ei ole tervettä, eikä kestävä tapa rahoittaa MITÄÄN teollisuuden alaa.

Valtio tukee maatalouden tappioita suurella rahalla, eli heittää rahaa kankkulan kaivoon, josta kärsii koko Suomen kansa.

"Siis maataloutta ei pidä tukea, mutta vihreän arvomaailman hyväksymiä töitä pitää."

Itse en kannata minkäänlaisia yritystukia. Sen sijaan kannatan ihmisten perusturvan takaamista esim. ilmaisen terveydenhuollon, takuueläkkeen ja perustulon kautta. Yrityksiä ei pidä tukea, vaan kannustaa tekemään voittoa tulemalla kilpailukykyisiksi.

Tapio Ahti Vastaus kommenttiin #8

Viikon hölmöin argumentti, onneksi olkoon:

"En tiedä mitä Lehto tekee työkseen, mutta varmmaankin hänen saamansa palkka on moninkertainen verrattuna esim. kiinalaisen vastaavasta työstä saamaan. Siispä Lehdon työllistäminen on rahan heittämistä kankkulan kaivoon,"

Markku Gröndahl Vastaus kommenttiin #20

Suomalaisten edistyksellisten ja järkevien nuorten työntekoa tulee edistää.
Kuka mitä työkseen tekee on hyväksi meille kaikille,pääasia että annetaan mahdollisuus tehdä.Töitä!.
Se suurtyöttömyys koko Euroopassa, jossa hyvinkoulutetut nuoret heitetään haaskalle,ei ole oikeata politiikkaa.
Puhutaan kuinka unioni satsaa miljardeja nuorisotyöttömyyteen on kuin heittäisi rahoja taivaan tuuliin.
Miljardi sinnetänne.Ja totuus on per/hlö n.70€.Temppuja ja puheita riittää ja miljardeja hukataan.
Työtä,mielekästä ja meitä kaikkia hyödyttävää tarvitaan.
Senverran vanha äijä olen,että uskon,toivon ja olen varma, ettei maailma ole fantastinen, mutta olisi edes oikeudenmukainen.Varsinkin tuleville sukupolville,joita minullakin on monia.

Käyttäjän jormaajaakkola kuva
Jorma Jaakkola

Otto hyvä!

Et tiedä EU-maataloustukien historiasta!

Jo vanhoissa EY-maissa, siis ennen Suomen jäsenyyttä romahdutettiin maatalouden tuottajahinnat ACA-järjestelmällä ja tilalle luotiin kompensaatiomaksut.

Ns. tuet ovat siis alennettujen tuottajahintojen kompensaatiomaksuja.

Kompensaatiomaksun sijasta käytetty sana tuki hämärryttää totuuden.

Ilman kompensaatiomaksuja maatalous ei kannata missään EU-maassa.

Totuusterveisin
Jorma Jaakkola
http://koti.mbnet.fi/jorjaa/historia.php

Käyttäjän karikilpio kuva
Kari Kilpiö Vastaus kommenttiin #51

Jorma Jaakkola. Suomelta puuttuu täysin isänmaallinen visio koskipa se maataloutta tai muuta politiikkaa. Tässä uutta vettä poliittiseen myllyyn ja Suomi-sampoon omavaraisuutemme parantamiseksi! LUE:
"Suomi-kone, tuo kansantaloutemme Kehruu-Jenny"

http://www.jannesaarikko.com

Käyttäjän KalleSalo kuva
Kalle Salo

Vai puuttuu asiapitoinen kritiikki...

Vihreiden on välittömästi määriteltävä ne kestävät ja eettiset tuotantotavat, tai sanahelinällä pelleilystä päätellään sitä mitä tästä nyt muutenkin voi päätellä.

Kerroppa milloin suomen maatalous on ollut ilman tukia kannattavaa ja kuvaile millaista se tuolloin oli.

Mitä tarkoitat ilmaisella tuella.

Lopettaisitko siis suomesta maatalouden tukemisen ja jakaisit ne rahat eurooppalaisten kesken vai mitä kokonaisuudessaan ajat takaa.

Miten perustelet että esim. maataloudesta voi ottaa rahaa ja ohjata muualle. Ajatteletko että kun johonkin käytetään suuri summa, niin se suuri summa itsessään tarkoittaa, että siitä on varaa ottaa pois. Oletko tutustunut maatalouden kannattavuuslukuihin tai maatalousyrittäjien verolappuihin.

Oletkos ajatellut millainen sosiaalinen oikeudenmukaisuus seuraa, jos maatalous kansainvälisesti muutetaan vapaan markkinatalouden mukaiseksi toiminnaksi. Sinänsä teoreettinen kysymys, koska ei mitään sellaista olekaan kuin vapaa markkinatalous, eikä juuri mihinkään siis päde sen säännöt. Maatalouden muuttuessa kunnon bisnekseksi se alkaa lobata itse itselleen sääntöjä. Sitäkin varmaan halutaan.

Osaatko kuvitellakaan sitä työpaikkojen määrää mikä lähtee kuin sivaltamalla maataloudesta ja liitännäiselinkeinoista, kun tilakoko kasvaa tuhansiin tai kymmeniin tuhansiin hehtaareihin ja eläintuotanto sekä koneet automatisoidaan lähes täysin. Tai ehkä pidät siitä miten iso maatalous nyt tuollistää esim. lypsäjiä tai kausityöläisiä matalalla palkalla. Sosiaalista oikeudenmukaisuutta, tms.

Puhumattakaan siitä että maatalousbisnes alkaa tosissaan tehdä tuolloin voittoa aivan pirusti, ja melko huolettomin keinoin, kun sitä ei enää voida tukiehdoin säädellä. Tämä onkin vihreiden älyvapaata ajatusmaailmaa ajatellen aika ristiriitaista, kun halutaan säädellä maatalouden tekemisiä niin pirusti, ja nyt puhutaan kaikella kiivaudella vapauttamisesta. Veikkaampa että muuttuu ääni kellossa aivan yhtä kiivaaseen kateuden kaikuun jos se vapautus tehdään. Ai mutta, sitä se taitaa olla vain tämäkin. kun ei tässä mitää päätä eikä häntää ole.

Sitä en näe miten hinnat voisivat laskea. Maatalous saa nykyään vain murto osan kuljensa kattamiseen ja yrittäjän elämiseen tarvittavasta rahasta myyntitulona. Loppuosa tulee hyvin moninaisten tukimuotojen kautta mm. suoraan rahana, lomitustukena, protektionismina, jne. ect. Jos tuet loppuvat, tuottajan on otettava lisähintaa markkinoilta. Vastaavasti valtiot eivät varmasti laske veroja tukien määrää vastavalta osalta, saati ollenkaan. EUn maataloustuen yksi päätarkoitus* on nimenomaan ollut ruoan kauppahintojen kohtuullistaminen. Jos toiveajatellaan, että maataloustuen lopetuksesta vapautuva raha jäisi uudelleenohjattavaksi, eikä valtiot&EU läträisi sitä johonkin turhaan kuten on tapana, niin mikä olisi parempi kaikkia hyödyttävä julkisen rahan takaisinsyöttökanava systeemiin kuin ruoan hinnan lasku? Maataloustuki nimittäin on julkisen rahan takaisinsyöttöä systeemiin, maatalousyritysten jälkeen seuraavina hyötyjinä niitä suoraan palvelevat toimijat, jne. ect.

*http://en.wikipedia.org/wiki/Common_Agricultural_Policy

Maataloustukia voisi kyllä minun puolestani alkaa poistaa hiljalleen, mutta kannattaa ymmärtää mitä sitten oikeasti ollaan tekemässä.

Käyttäjän OttoLehto kuva
Otto Lehto

Kiitos pitkästä kommentista, joka nosti hyviä pointteja. Tässä muutamia vastauksia:

"Oletko tutustunut maatalouden kannattavuuslukuihin"
Kyllä, niiden perusteella maatalous on Suomessa kannattamatonta. Toisin kuin eräät, minä vedän siitä sen johtopäätöksen, että sitä ei kannata tukea, vaan päinvastoin pyrkiä pois maatalous-vetoisesta Suomesta. Suomi ei tarvitse laajaa maatalousverkostoa, koska ruokaa saa ostaa ulkomailta, ja turvallisuuspoliittiseen ruokaturvaankin riittää pienempi panostus, tai hyvät sopimukset ulkomaiden kanssa.

Jos hintojen annettaisiin nousta markkinatasolle, kilpailukykyiset yrittäjät selviäisivät ja suomalaiset kuluttajat voisivat halutessaan maksaa korkeampaa hintaa lähiluomusta. Ne taas, jotka haluavat tukea kansainvälisiä viljelijöitä, voisivat ostaa halvempia tuotteita. Valinnanvapaus on myös arvo sinänsä.

"Lopettaisitko siis suomesta maatalouden tukemisen ja jakaisit ne rahat eurooppalaisten kesken"

Kyllä, tai sitten supistaisin EU:n budjettia ja alentaisin veroja samassa suhteessa. Näin ihmisillä olisi enemmän varaa ostaa ruokaa, ja teollisuus voisi keskittyä kilpailukykynsä parantamiseen eikä valtiollisten byrokraattien lobbaamiseen.

"Maatalouden muuttuessa kunnon bisnekseksi se alkaa lobata itse itselleen sääntöjä."
Niin, niin kuin maataloustuet. Kyllä Ranska osasi lobata jo 70-luvulla. Siitä se CAP alkoikin. Teollisuus tietysti haluaa rahaa itselleen. Valtion tehtävä on sanoa: jos haluat rahaa, tuota hyviä tuotteita, joita ihmiset haluavat ostaa. Ainoa tapa vähentää lobbausta on vähentää maatalouden tukemista. Jos rahaa on jaossa, teollisuuden kannattaa palkata lobbareita, jotta se pääsee yhteisestä potista nappaamaan itselleen mahdollisimman suuren siivun.

"Osaatko kuvitellakaan sitä työpaikkojen määrää mikä lähtee"
Osaan. Sen takia uudelleentyöllistymistä pitää tukea julkisin varoin. Siirtymäajan jälkeen Suomen työllisyystilanne paranee, koska ihmiset löytyvät tuottavampaa työtä, josta kannattaa maksaa enemmän. Näin koko kansakunnan vauraus lisääntyy ja keskipalkat nousevat BKT:n kasvun mukana.

"mikä olisi parempi kaikkia hyödyttävä julkisen rahan takaisinsyöttökanava systeemiin kuin ruoan hinnan lasku?"
Ruoan hinta laskee parhaiten antamalla markkinoiden määrätä hinnan. Tällöin maataloustuotannon siirtyminen tuottaviin maihin laskee hintoja globaalisti.

Kyllä minä ainakin keksiin parempia tapoja jakaa rahaa kuin jakaa satoja tuhansia Björn Wahlroosille. Esim. saman rahan tasaisesti kaikkien kesken, tai köyhimmille suorina rahansiirtoina. Myös veronalennukset ovat tapa parantaa ihmisten ostovoimaa.

Käyttäjän NinaPalomki kuva
Nina Palomäki

Se on EU:n tapa maksaa niitä tukia viljelijöille hehtaarien mukaan. Itseä ei haittaa mitkään Wahlroosin tuet. Toivottavasti työllistää (tai varmaan niin tekeekin) mahdollisimman monta ihmistä.

Ikävää tietenkin on, että pienyrittäjät jäävät jalkoihin.:(

Valtio saisi alkaa miettiä maatilojen työllistää vaikutusta. Nytkin paljon työllistetään suoraan tiloilla ihmisiä, mutta haetaan ulkomailta edullisempaa työvoimaa.

Kirjoitinkin jo johkiin kommenttiin siitä, että valtion valvonta on senkin takia hyvä juttu, että meillä ei ruuan tuotannossa käytetä voimakkaita myrkkyjä.

Käyttäjän OttoLehto kuva
Otto Lehto Vastaus kommenttiin #101

"Itseä ei haittaa mitkään Wahlroosin tuet."

Mielestäni on väärin, että miljonääreille annetaan satoja tuhansia euroja vuodessa vain sen takia, että heillä on varaa ostaa paljon hehtaareja maata. Tällä logiikalla kaikki raha pitäisi antaa rikkaimmille ihmisille, koska he voivat käyttää rahan työllistämään meitä tavallisia köyhiä ihmisiä.

Ja vaikka sinua ei haittaa, niin uskon että aika montaa suomalaista kyllä haittaisi, jos he vain tietäisivät asiasta. Lisäksi Wahlroos itse on sanonut, että näin suurissa maataloustuissa ei ole mitään järkeä, ja on verrannut niitä rosvoamiseen, mutta aikoo nostaa niitä niin kauan tällainen typerä järjestelmä on olemassa.

En syytä Wahlroosia ilmaisen rahan nostamisesta. Syytän kyllä EU:n virkamiehiä ja Suomen poliitikkoja ilmasen miljonäärituen antamisesta.

Käyttäjän NinaPalomki kuva
Nina Palomäki Vastaus kommenttiin #105

Sitten pitäisi tukiin tehdä muutoksia.

Ratkaisu ei varmasti ole se, että kaikilta poistetaan tuet.

Käyttäjän NinaPalomki kuva
Nina Palomäki

Se on EU:n tapa maksaa niitä tukia viljelijöille hehtaarien mukaan. Itseä ei haittaa mitkään Wahlroosin tuet. Toivottavasti työllistää (tai varmaan niin tekeekin) mahdollisimman monta ihmistä.

Ikävää tietenkin on, että pienyrittäjät jäävät jalkoihin.:(

Valtio saisi alkaa miettiä maatilojen työllistää vaikutusta. Nytkin paljon työllistetään suoraan tiloilla ihmisiä, mutta haetaan ulkomailta edullisempaa työvoimaa.

Kirjoitinkin jo johkiin kommenttiin siitä, että valtion valvonta on senkin takia hyvä juttu, että meillä ei ruuan tuotannossa käytetä voimakkaita myrkkyjä.

Jaakko Anttila

Suomen maatalous siirtyi EU:n toimivaltaan 1.1.1995.

EU:n talousarvio on vain runsaat 2 kertaa Suomen talousarviota suurempi. Itävallassa on 8,6 miljoonaa asukasta. Itävallan talousarvio on suurempi kuin EU:n talousarvio.

Maatalous on EU:n tarkimmin säännelty ja tarkimmin valvottu toimiala. Maatalouden osuus EU:n lainsäädännöstä on 50 %. EU:n satelliitit valvovat Suomen peltolohkojen kokoa ja käyttöä, EU:n tarkastajat tekevät valvontakäyntejä Suomen maatiloilla ja jokaisen tuotantoeläimen korvassa on EU:n korvamerkki, jonka numerosarjan avulla jokainen kaupassa myytävä lihapakkaus voidaan jäljittää eläinkohtaisesti tuotantotilalle saakka ihmiselle vaarallisten eläintautien varalta.

EU:n yhteisen maatalouspolitiikan (YMP) ylimpiä päätöksentekijöitä ovat EU:n neuvosto (ministerineuvosto) ja Euroopan parlamentti. YMP:n täytäntöönpanosta vastaa Euroopan komission maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosasto yhteistössä komission tuotantoalakohtaisten hallintokomiteoiden (joissa jäsenvaltioilla on edustus) ja jäsenvaltioiden maatalousministeriöiden kanssa.

Suomessa kansallista tukea maksetaan siitä syystä, että Espanja, Portugali, Italia ja Kreikka asettivat Suomen jäsenyysneuvotteluissa vuonna 1994 Suomen EU-jäsenyyden ehdoksi sen, että Etelä-Suomessa ei makseta mitään EU:n maataloustukea. Komission neuvottelijat vetivät mielivaltaisen rajaviivan Etelä-Suomen poikki ja yrittivät poimia yksittäisiä kuntia pois EU-tukien piiristä vetämänsä rajaviivan pohjoispuolelta.

Samaan aikaan Ruotsille hymyiltiin maireasti, koska Ruotsi on YMP:n suurimpia nettomaksajia. Ruotsille myönnettiin täydet EU:n maataloustuet koko maahan, epäsuotuisten alueiden korotetut maataloustuet koko maahan ja Ruotsille myönnettiin oikeus maksaa kansallista tukea.

Etelä-Suomelta kiellettiin EU:n maataloustuki ja Suomessa epäsuotuisten alueiden tukea maksetaan vain 62. leveyspiirille saakka eli Jyväksylän korkeudelle saakka. Ruotsissa 600 km etelämpänä.

Suomen virkamiesneuvottelijat Veli Sundbäck ja Antti Kuosmanen hakivat YMP:n ylimmältä päätöksentekijältä EU:n neuvostolta päätöksen, jonka mukaan Etelä-Suomen kansallinen tuki on pysyvää, koska se korvaa Etelä-Suomelta kielletyn EU:n maataloustuen.

Kaikki teollisuusmaat ja kehittyvän talouden maat maksavat maataloustukea: USA, Kanada, Sveitsi, Norja, Islanti, EU/ 27 jäsenvaltiota, Australia, Korean tasavalta ja Japani. Niiden lisäksi Brasilia, Etelä-Afrikka ja Intia. Maailman suurimmat tilakohtaiset maataloustuet maksetaan Korean tasavallassa, Sveitsissä, Norjassa ja Islannissa.

Tanska lakkasi vuoden 2013 alussa vaatimasta YMP:n määrärahojen leikkaamista,koska suuri enemmistö Euroopan parlamentissa kannattaa YMP:n määrärahojen korottamista.

Artturi Noitalahti

Niin että poistetaan suomalaisilta viljelijöiltä tuet ja pannaan heidät kilpailemaan tuettua ulkomaantuontia vastaan? Jep jep.

Käyttäjän OttoLehto kuva
Otto Lehto

Puhuin koko ajan koko EU:n laajuisista tuista, eli CAP-järjestelmän purkamisesta. Samalla pitää lobata USA:aa ja muita maita luopumaan omista tuistaan. Silti kannattaa luopua tuista vaikka emme saisikaan muita maita heti mukaan: luopumalla kalliista tuista, säästämme rahaa, ja voimme ostaa halpoja muiden maiden tukemia maataloustuotteita. Silloin muut maat tukevat suomalaisia kuluttajia! Siitä pitäisi olla heille kiitollinen. :)

Tällä hetkellä paitsi että tuemme suomalaista tuotantoa, asetamme tulleja ja rajoituksia ulkomaiselle tuonnille. Nämä koituvat suomalaisen kuluttajan maksettavaksi.

Kaikki tullit ja rajoitukset, jotka ovat jäänteitä vanhasta protekstionismita, pitäisi purkaa, koska niistä on haittaa paitsi muille niin myös, ja ennen kaikkea, meille itsellemme.

Se, että muut maat eivät tajua, että vapaa kauppa rikastuttaa kaikkia siihen osallistujia, ei tarkoita, etteikö meidän kannattaisi rikastuttaa itseämme sen avulla. Jos se tarkoittaa, että maanviljely vähenee Suomessa, niin sittenpähän vähenee. Vapautuu työvoimaa nouseville teollisuuden aloille, joilla on tulevaisuus ja kasvupotentiaalia. Vielä sata vuotta sitten maataloudessa työskenteli valtaosa väestöstä, nyt enää prosentteja. Tämän kehityksen ansiosta Suomi on rikastunut moninkertaisesti.

Mielestäni on ihan hyvä, että ihmiset eivät joudu enää työskentelemään maalla, elleivät välttämättä halua. Elinkeinonvapaus ja kaupungistuminen, yhdistettynä teknologiseen kehitykseen, ovat kaikkien edun mukaista.

Käyttäjän NinaPalomki kuva
Nina Palomäki

Missä on niitä nousevia teollisuuden aloja??? Ota huomioon, että nykyään teollisuus ei tarvitse enää paljon työntekijöitä. Moni asia kun on automatisoitu ja työ tehdään entistä nopeammin.

Muissakin maissa on teollisuutta ja meidän palkkakulut ovat isommat, samaten lämmityskulut, joten meidän on vaikea pärjätä kilpailussa.

Käyttäjän JuhoJoensuu kuva
Juho Joensuu

"Sen olisi pitänyt vaatia kaikkien maataloustukien poistamista - riittävällä siirtymäajalla (esim. 20 vuotta)."

Erittäin hyvin sanottu. Vaikka olenkin maalta syntyjäni ja Keskustan kannattaja, niin tuo vastaa hyvinkin myös minun näkemystäni. Tuota voisi vain enää laajentaa sillä, että pitäisi vaatia kaikenlaisten tuotantotukien poistamista. Niin tuulivoiman kuin telakkateollisuudenkin.

Tietenkin noiden toimenpiteiden on tapahduttava siirtymäajalla ja johdonmukaisesti koko EU:n alueella. Erityisesti on varottava luomasta mitään uusia tukia. Mutta samalla on myös vastustettava niitä toimenpiteitä ja määräyksiä, jotka suosivat suuria toimijoita. Kaiken kaikkiaan on siis purettava ylätason ohjausta ja palautettava päätöksenteko mahdollisimman lähelle.

Käyttäjän OttoLehto kuva
Otto Lehto

Juuri näin! Tässä on kyse koko kansakunnan edusta. Ei ole maaseudullekaan hyväksi, että sen tulevaisuus lasketaan verovaroin tuettujen suurtuottajien, suojatyöpaikkojen ja lobbausfirmojen armoille.

Olen samaa mieltä myös telakkatuista ja tuulivoimatuista.

Vaatii, kuten sanoit, koordinoitua työtä Euroopan tasolla, että saadaan järkeviä uudistuksia aikaan.

Käyttäjän JuhoJoensuu kuva
Juho Joensuu

Toivottavasti ymmärsit, mitä tarkoitin sillä, että päätöksentekoa pitää palauttaa alatasolle. Se tarkoittaa silloin sitä, että EU-tasolla ei aseteta sellaisia vaatimuksia, jotka käytännössä tekevät paikallisen toiminnan mahdottomaksi. Yksi sellainen yritys on juuri nyt meneillään tuossa ruokaturvallisuutta ja elintarvikeketjua koskevassa lainsäädännössä. Siitä kirjoitti viime viikolla Juha Hämäläinen ja juuri äsken Satu Hassi.

Käytännössä EU-tasolla toimivat erittäin mielellään suuret toimijat, joiden etuna on saada aikaan sellaista yhtenäistä lainsäädäntöä, joka estää pienimuotoisen toiminnan. Jolloin juuri tuon tukipolitiikaan lopettamisen rinnalle tarvitaan myös se, että yhteisötason lainsäädäntöön ei kuljeteta sellaisia päätöksiä, jotka estävät paikallisen joustavuuden.

Peli ei siis ole pelkästään tukien poistamista, mikä sinällään on ihan hyödyllinen tavoite. Siihen kuuluu myös maksimaalisen vapauden tarjoaminen alatasolle. Ylätasolla pitää puuttua vain kokonaisuutena haitallisten ilmiöiden hallintaan mutta siten, että se ei vie alatason vapautta.

En tiedä, mikä on koulutustaustasi, mutta suosittelen lukemiseksi Heikki Hyötyniemi: Enformaatioteoria. Tosin se on aika paha, ellei ole taustalla aika hyvää säätöteorian tuntemusta. Mutta sen pystyy lukemaan ja osin omaksumaan myös, jos on avoin uusille ajatuksille.

Toni Lahtinen

Vaikka Vihreät ovat kunnostautuneet mm. erilaisia tukia vaativien energiaratkaisujen vaatimisessa, ovat maataloustuet kieltämättä luonteeltaan varsin erilaisia 'vihreisiin' tukiin verrattuna.

Maataloustukien yhtenä ideana on alentaa tavallisen kansalaisen ruuastaan maksamaa hintaa. Koska tukia maksetaan verovaroista, suurituloiset, ja paljon veroja maksavat, maksavat suhteessa suuremman osuuden tuista ja siten 'osallistuvat' pienituloisten ruuan maksamiseen. Maataloustuista on siis hyötyä monelle pienituloiselle perheelle ruuan alemman hinnan muodossa.

Vihreät tuet eivät maataloustukien tapaan pyri alentamaan kansalaisten kustannuksia. Esimerkiksi tuulivoiman takuuhinta maksetaan sekin kansalaisiltä kerätyistä veroista, mutta sillä ei tavoitella kansalaisten sähkölaskun alenemista, vaan ainoastaan tuetaan muuten kannattamatonta ja kallista tuulivoimaa. Tuesta hyötyjät ovat ne rikkaat sijoittajat, joilla on varaa pystyttää takuuhinnalla verovaroja taskuun kerääviä viipperöitä. Tavalliselle kansalle jää pelkkä maksajan osa.

Sinällään Vihreiden tukipolitiikka on hyvin linjassaan puolueen yleisen toimintamallin kanssa. Jos esimerkiksi tavoitteena on liikenteen päästöjen laskeminen, pyrkii Vihreä politiikka siihen nostamalla autoilun kustannuksia, vaikka harvaan asutussa maassa auto onkin monelle käytännön sanelema pakko. Hintojen nosto johtaa siihen, ettei monille autoa tarvitseville jää rahaa kalliiksi verotettuihin uudempiin ja ympäristöystävällisempiin autoihin, ja niinpä kansa ajaa EU:n vanhimpiin ja kovapäästöisimpiin kuuluvilla ajoneuvoilla. Epäilemättä Vihreille on tähänkin ratkaisuna kustannusten lisänostot, joilla autokannan uusiutumista saadaan edelleen jarrutettua.

Tapio Ahti

Kun veronmaksajien rahaa kaadetaan miljardikaupalla maajussin uuteen Mersuun, joo, ei siitä pidä kauhean onnellinen olla. Tai siitä, että katastrofin sattuessa maasta ei löydy ruokaa, kun "omavaraisuus" on MTK-harhaa.

Maataloustuet ovat Suomen toiseksi suurin ongelma.

Käyttäjän OttoLehto kuva
Otto Lehto

Nyt kiinnostaa: mikä on sitten suurin ongelma? :)

Käyttäjän NinaPalomki kuva
Nina Palomäki

Mitä sillä on väliä, jos jollakin on varaa uuteen mersuun? Kyseessä on kuitenkin vain auto. Tuskin kaikilla maanviljelijöillä mersua on tai edes uutta autoa. Mutta jos jollain on, niin mitä sitten??? Hyvinvointi tuo hyvinvointia.

Pekka Liimatainen

Taas yksi todiste siitä että jos et osaa hahmottaa elämänlakeja maalaisjärjellä, vaan elät vain vahingoittaaksesi suomalaisia, tavalla tai toisella suosien ulkomaalaisia ihmisiä/uskontoja:

Ole VIHREÄ.

Käyttäjän OttoLehto kuva
Otto Lehto

En tiennyt että tuottamattomien elinkeinojen tukeminen on "elämänlaki". Eiköhän se kuitenkin ole vain poliittinen valinta.

Mitä tulee suomalaisten vahingoittamiseen, niin tuskin millään muulla tavalla voisin saavuttaa yhtä paljon vahinkoa Suomelle kuin mitä maataloustuet tekevät. Onneksi ne vievät "vain" 4-8% Suomen budjetista. Mitä suuremmat tuet, sitä suurempi vahinko.

Käyttäjän eerojalkanen kuva
Mari Yritys

Heureka! Olet ymmärtänyt asian ytimen! Maatalouden tukeminen on aina ollut ja tulee olemaan poliittinen valinta ympäri maapalloa. Elintarviketuotanto ei voi olla pelkkää puhdasta bisnestä eikä pelkän kysynnän ja tarjonnan varassa, koska koko kansa pitää ruokkia köyhimmästä rikkaimpaan ja silloin tarvitaan vakaat ja kohtuulliset ruoanhinnat.

Toki järjestelmää voisi kehittää ja tukisidonnaisuutta vähentää. Sitä en kiistä.

Käyttäjän eerojalkanen kuva
Mari Yritys

Heureka! Olet ymmärtänyt asian ytimen! Maatalouden tukeminen on aina ollut ja tulee olemaan poliittinen valinta ympäri maapalloa. Elintarviketuotanto ei voi olla pelkkää puhdasta bisnestä eikä pelkän kysynnän ja tarjonnan varassa, koska koko kansa pitää ruokkia köyhimmästä rikkaimpaan ja silloin tarvitaan vakaat ja kohtuulliset ruoanhinnat.

Toki järjestelmää voisi kehittää ja tukisidonnaisuutta vähentää. Sitä en kiistä.

Markku Gröndahl

Liimatainen.Ajattele.Maalisjärjellä.Niinkauan kuin sinunlaisiasi on ei maailma hyvältä näytä.Ei sinunkaan.Valitettavasti.
Älä ole katkera.Ole Ihminen!
Parempaa tulevaisuutta toivoen sinulle, meidän nuorelle sukupolvelle oli ne sitten jehovia,lestadiolaisia,helluntailaisia,körttiläisiä,ateisteja tai muuten tänne eksyneitä, yhteiskuntaa rakentavia nuorenpia tai vanhempia.
PS.Vihreät suosivat suomalaista hyvintuotettua ja eettisesti tehtyä.Oli sitten kyseessä,ruoka,juoma,vaatteet,elektroniikka jne.Ja maataloutta myös.
Ei kidutuskammioita.

Pekka Liimatainen

Entä jos maataloustuet lopetetaan?

Sitten elintarvikkeiden hinnat nousevat. Eikä mitenkään vähää.

Jotenkin tuottajienkin pitää elää.

Tuotahan et tainnut tietää?

Tai sitten tuodaan kaikki ruoka ulkomailta, mutta se varmasti on vihreiden mielestä parempi, huoltovarmuudesta ym ym ei väliä, pääasia että suomella menee yhä vain huonommin.

Petri Haapa

En tiedä kumpi tulee yhteiskunnalle edullisemmaksi: työttömyystukien maksaminen vai maataloustukien maksaminen

Käyttäjän OttoLehto kuva
Otto Lehto

Tämän tekstin perusteella työttömyystukien maksaminen on huomattavasti edullisempaa: http://www.lintukoto.net/agora/kirjoitus.php?id=24...

Käyttäjän NinaPalomki kuva
Nina Palomäki Vastaus kommenttiin #50

Onko työttömyystukien maksaminen tavoittelemisen arvoista? Onko työttömyys ihmisarvoista elämää?

Petri Haapa

Tuottamatonta elinkeinotoimintaa ei pidä valtion tukea. Se ei siis ruvennut maksamaan tukea Turun telakalle. Sen sijaan Suomen valtio on saopinut EU:n kanssa, että se saa maksaa ylimääräistä maataloustukea maanvijelijöille. Risiriita!

Tapio Niemi

Yritystoiminta joka ei pysy pystyssä ilman veronmaksajien rahaa on lopetettava. Kysymys on VAPAAMATKUSTAJISTA. Pelkästään yhdelle tuotantoalalle menee vuodessa miljardeja, joka on pois vanhuksilta ja sairailta.

Käyttäjän eskovirri kuva
Esko Virri

"Jos maatalous väittää olevansa elinkeino, se ei voi elää tukiaisilla"

Eli Vihreät ovat varmaan linjakkaita ja samalla ajavat joukkoliikenteen tukiaisten leikkuuta ja poistamista? Mitä sitä kannattamatonta liiketoimintaa tukemaan.

Käyttäjän mattiuuk kuva
Matti Uusi-Kokko

Ja kun samaan linjaan lähdetään, niin turha kai niitäkään ihmisiä on tukea, ainakaan rahallisesti, jotka ei omillaan tule toimeen.

Käyttäjän eskovirri kuva
Esko Virri

Aivan. Heikompi aines kuolkoot nälkään.

Lisäksi mitä sitä turhaan enää kansainvälisiin järjestöihinkään kuulumaan. Kyllähän vahvimman oikeudella pitäisi suurvaltojen valtapyrkimykset hyväksyä, kaikki muuhan on vain heikomman aineksen aiheetonta tukemista.

Käyttäjän roopeluhtala kuva
Roope Luhtala

Ihmisiä tulee tukea, koska ihmisillä on tunteita.

Maatalous taas on elinkeino, eikä sillä ole tunteita. Maataloustukien lopettamisen seurauksena kannattamaton toiminta loppuu, ja kannattamattomassa tuotannossa työskentelevät ihmiset siirtyvät muille aloille. Tulee halvemmaksi maksaa näille ihmisille sosiaalitukia, kunnes he löytävät tuottavaa työtä, kuin ylläpitää vuodesta toiseen kannattamatonta toimintaa.

Käyttäjän NinaPalomki kuva
Nina Palomäki Vastaus kommenttiin #41

Roope
Missä on tuottavaa työtä?

Ruuan kysyntä on aina varma, joten maanviljelys on aina tuottavaa työtä.

Meillä kun on aika lailla työttömyyttä, niin hyvä olisi miettiä, miten viljelijät/karjan kasvattajat voisivat työllistää suomalaisia.

Käyttäjän roopeluhtala kuva
Roope Luhtala Vastaus kommenttiin #116

Tuottavaa työtä on sellainen työ jonka arvo on korkea suhteessa työn määrään. Jos Suomessa tuotetun viljan arvo on matala suhteessa työtunteihin, niin maanviljely on Suomessa tuottamatonta työtä.

Mitä enemmän Suomessa tehdään tuottamatonta työtä, sitä matalampi on suomalaisten elintaso.

Käyttäjän NinaPalomki kuva
Nina Palomäki Vastaus kommenttiin #120

Mitataanko työn tuottavuus aina rahassa? Rahan arvo muuttuu... Sen takia ruuan ja maan arvo pysyy.

Ja mikäs sitten olisi sitä tuottavaa työtä, jota Suomessa voisi tehdä?

Käyttäjän roopeluhtala kuva
Roope Luhtala Vastaus kommenttiin #123

"Mitataanko työn tuottavuus aina rahassa?"

Raha on yleinen arvon mittari, mutta toki voi käyttää muitakin, kuten esim. kultahippuja, suolaa tai oravannahkoja.

"Ja mikäs sitten olisi sitä tuottavaa työtä, jota Suomessa voisi tehdä?"

Kaikki sellainen, jonka arvo on korkea suhteessa työmäärään.

Käyttäjän NinaPalomki kuva
Nina Palomäki Vastaus kommenttiin #124

Miksi meillä sitten on työttömyyttä, jos sitä tuottavaa työtä on tarjolla???

Vaikka me keksittäisiin uusia innovaatioita, joita saataisiin markkinoille valtavia määriä ja kysyntä olisi kova, niin sekin on rajallista. Jossain vaiheessa kysyntä on tyydytetty ja tuote vanhentunut. Ollaan saatu kilpailijoita, jotka ovat keksineet hitusen paremman tuotteen jne.

Joten tuotanto ja markkinat ovat menneet siihen pisteeseen, että ihmisillä alkaa olla kaikkea mitä he tarvitsevat. Noin 100 vuotta sitten Ford keksi sarjatuotannon ja ihmiset halusivat auton, jota ei ollut ennen ollut ja jota pystyttiin edullisesti valmistamaan. Nykyään ihmiset vielä haluavat autoja, mutta tuotanto on entistä nopeampaa, joten työ tehdään valmiiksi nopeasti ja taas tehdas lomauttaa tai irtisanoo työntekijöitä. Eikä niitä autoja enää haluta samaan malliin kuin ennen.

Näin tulee olemaan kaikessa teollisuudessa. Työt tulevat olemaan pätkätöitä. Tavara täytyy tehdä nopeasti, koska tuote vanhenee nopeasti. Elikä siis jatkuvasti tulee olemaan pari lihavaa vuotta ja pari laihaa. Ne laihat vuodetkin täytyy elää, ja silloin kannattaa keskittyä siihen että pitää Suomessa kaikki mahdolliset työt joita voi tehdä.

Hyvä olisi miettiä, miten maatalouteen voisi työllistää suomalaisia työttömiä. Koska ihminen tarvitsee työtä jo mielenterveyden takia.

Arvosta vielä sen verran, että tiukkoina aikoina varmasti esim. vilja on arvossaan. Noin 100 vuotta sitten Suomessa oli nälänhätä, koska vilja Suomesta myytiin Venäjälle, jossa siitä maksettiin enemmän. Sanonta "kultaakin kalliimpaa" varmasti piti paikkansa.:)

Entä jos maatalous-tuotanto loppuisi Suomessa? Ketä lunastaisi pellot ja rakennukset? Valtioko?

Pekka Liimatainen

Vihreät tukevat sitä mikä on vasten maalaisjärkeä, käytännössä asiassa kuin asiassa.

Ja eivät tue sellaista joka on suomen etujen mukaista.
Tuleepa mieleen ensimmäisenä turkistarhaus.

Virheiden politiikalla suomi olisi konkurssissa muutamassa vuodessa.

Käyttäjän NinaPalomki kuva
Nina Palomäki

Mitäs sitten kun maanviljelys Suomessa lakkaa???

Maanviljelijät myy tiluksensa sille, joka parhaiten maksaa. Ennen pitkää täällä on muutama ylikansallinen firma kasvattamassa ruokaa Suomen pelloissa ja myyvät sen sitten meille kalliilla.

Käyttäjän OttoLehto kuva
Otto Lehto

Joko maanviljelys Suomessa on vielä kannattavaa tukien lakkauttamisen jälkeenkin, missä tapauksessa suomalainen maanviljelys jatkuu entisellään (mutta tehokkaampana), TAI sitten maanviljelys Suomessa osoittautuu kertakaikkisen kannattamattomaksi, missä tapauksessa taas ei tänne kannata ulkomaisten firmojenkaan investoida. Ei ole mitään syytä pelätä ulkomaisten suurfirmojen maahannousua, elleivät suomalaiset maanviljelijät ole sitten täysin uusavuttomia.

Käyttäjän NinaPalomki kuva
Nina Palomäki

Tilanteet muuttuvat..

Jossain vaiheessa meidän elintaso laskee ja muiden nousee. Sitten ei ole varaa tuoda ruokaa ulkomailta, koska se silloin maksaa enemmän. Sitten on pakko alkaa viljelemään Suomessa.

Mutta ketä viljelee? Se ketä omistaa maat. Tottakai jokainen varakkaampi tietää, mihin kannattaa sijoittaa. Maa säilyttää aina arvonsa. Ja on erittäin hyvä bisnes viljellä täällä meille ruokaa, koska meidän on pakko sitä ostaa.

Voihan sitä aina sit käyttää jotain "terveellisiä" kasvutehosteita. Eläimiin ja kasveihin.

Käyttäjän jsalmi kuva
Juha Salmi

Lyhyesti sanottuna maatalous pitää koko maapallolta lopettaa kannattamattomana elinkeinotoimintana, sillä eihän se ole missään todella kannattavaa.

Toisaalta aloitus oli harvinaisen suorasanainen viesti että maatalouden tulee siirtyä todelliseen tehotuotantoon.

Käyttäjän OttoLehto kuva
Otto Lehto

Vai ei ruokatuotanto missään ole kannattavaa? Ihmisiä on kohta 8 miljardia, joiden kaikkien täytyy syödä. Joka päivä. Siinä on aika taatut ja kestävät markkinat. :) Kyllä ihmiset ovat valmiita maksamaan ruoasta, joten ruokaa kannattaa tuottaa - mutta ei kylmässä Pohjoisessa...

Käyttäjän eerojalkanen kuva
Mari Yritys

Olet siis totaalisesti eri linjoilla kuin vihreiden omassa puolueohjelmassa sanotaan. Lähiruoka, lähiruoka ja vielä kerran lähiruoka on maatalouslinjauksen ydin ja erittäin tärkeänä pidetään juuri kotimaisen ruoantuotannon turvaamista.

Käyttäjän OttoLehto kuva
Otto Lehto Vastaus kommenttiin #77

En ole kaikesta Vihreiden puolueohjelmassa mainitusta asiakohdasta samaa mieltä, koska en ole robotti. Lähiruoka on usein hyvä vaihtoehto, mutta kaikkia raaka-aineita ei kannata viljellä Suomessa, koska myös tehottomuus on ympäristölle haitallista, koska saman tuloksen saaminen kuluttaa enemmän energiaa, aikaa ja muita hukkaresursseja.

Kaukaa tuodun tuotteen hiilijalanjälki pitää haittaverottaa asiallisesti, niin ei tarvitse tukea lähiruokaa julkisin varoin. Usein lähiluomu-ruoan hiilijalanjälki voi olla jopa suurempi kuin kaukaa tuodun hektaaritehokkaan tehotuotannon.

Muistutan, että blogauksen alussa linkkaamassani Vihreiden nuorten kannanotossa sanotaan, että "Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liitto ViNO vaatii Eurooppa-päivän aattona Euroopan unionia leikkaamaan maataloustukia merkittävästi ja kohdentamaan ne kestäviin ja eettisiin tuotantotapoihin. "

Tässä on siis kaksi osaa: 1) Maataloustukia pitää leikata merkittävästi. 2) Jäljelle jäävät maataloustuet tulee kohdentaa "kestäviin ja eettisiin tuotantotapoihin."

Voi siis samanaikaisesti olla sitä mieltä, että maataloustukia pitää vähentää merkittävästi, ja että niitä pitää kohdentaa eettisesti. Tämä on ViNO:n kanta.

Itse olen sitä mieltä, että kaikista maataloustuista pitäisi luopua, ja eettisyyden voi paremmin hoitaa ympäristö- ja haittaveroilla, mutta se on vain askel radikaalimpi tästä ViNO:n yleisestä linjauksesta.

Vihreät Nuoret eivät siis pidä, toisin kuin esität, "erittäin tärkeänä ... juuri kotimaisen ruoantuotannon turvaamista" vaikka aikuisvihreissä maataloustuet jakavatkin porukkaa puolesta ja vastaan.

ViNO on linjannut lyhyissä kannoissaan, että "Luomuviljelyä on tuettava, ja tehoviljelyn sekä lihantuotannon tukemisesta on luovuttava. Nykyisenkaltainen kehitysmaita syrjivä tukijärjestelmästä on lopetettava." Viimeinen lause tiivistää asian hyvin. Tuossa litaniassa ainoa asia josta olen eri mieltä on tuo luomuviljelyn tukeminen. Siitäkin voitaisiin luopua. Kuluttajat voisivat paremmin suosia luomua ihan omilla valinnoillaan.

Nk. "Luomu" on usein feel good -kuluttajamarkkinointia tai suoranaista eettistä lumetta.

Käyttäjän jsalmi kuva
Juha Salmi

Voisitko ystävällisesti kertoa missä maassa maatalous on tällä hetkellä kannattavaa? Ja onko niiden maiden maatalous sitä mitä maailmaan haluat?

Samalla voin todeta sen että esim. Monsato on eräs niistä toimijoista maatalouden saralla joiden etua tunnut kovasti ajavan.

Krista Katainen

Minäkään en jaksa lukea avausta, enkä kommentteja, mutta blogin otsikosta olen täsmälleen samaa mieltä. Ainoa, mitä yhteiskunnan tulee tukea, on yksilö. Yhteisöllisyys tulee kyllä sitten luonnostaan, jos on tullakseen.

Käyttäjän eerojalkanen kuva
Mari Yritys

Vähän tulee sellainen olo, että sähkö tulee pistorasiasta, kun sanotaan , että ruoka tietysti ostetaan ulkomailta. Luulisi juuri vihreän ihmisen ymmärtävän, ettää ilmastonmuutoksen myötä viljelyala maailmalla vähentyy. Ilmastonmuutos on tuonut jo säätilaan isoja vaihteluja, rankkasateita, myrskyjä, kuivia kausia, jolloin maailmanlaajuiset huonot sadot nostavat hintoja ja ruoka on kallista. Väestönkasvu ja esim. Kiinan ja Intian elintason nousu lisää kilpailua elintarvikkeista maailmalla. Haluammeko tosiaan jäädä tappelemaan tuontiruoasta?

Maataloustukien perimmäinen tarkoitus on tukea kuluttajaa eli mahdollistaa kohtuullinen ruoanhinta myös niille köyhymmille kuluttajille ilman suuria hinnanvaihteluja ja mahdollistaa jonkiasteinen ruokaomavaraisuus. Tuki on kompensaatiota hinnanalennuksesta tuottajalle.

Tässä maailmantilanteessa on mielestäni totaalinen itsemurha valtiolle kuin valtiolle luopua omavaraisesta elintarviketuotannosta.

Entisenä maataloustuottajana olisin mielummin ottanut täyden hinnan tuotteestani ilman tukea, mutta täytyy nähdä se "bigger picture".

Käyttäjän NinaPalomki kuva
Nina Palomäki

Eikö muuten Euroopassa ole aika paljon peltoja pilattu joillain kasvimyrkyillä? Siten, että ei kasva enää mitään.

Käyttäjän jukkakuhanen kuva
Jukka Kuhanen

Näin on Euroopassa ja myös muualla päin maapalloa, missä on harjoitettu suomalaisittain nähden aivan toista luokkaa olevaa tehotuotantoa tavoitteena täyttää elintarvikkeiden jatkuvasti kasvavaa kysyntää. Samanaikaisesti on mm. raivattu sademetsiä viljelysmaan alta pois. Nämä pellot ovat hyvässä lykyssä 10-20 vuotta viljelyssä ja sen jälkeen ne on kasvinsuojelumyrkkyjäämien myötä viljelykelvottomia. Tätäkö nämä tosielämästä vieraantuneet Lehdot ja kumppanit haluavat?

Saksassa on muuten vakiintunut sanonta "Don´t touch, it´s Dutch"...

Käyttäjän NinaPalomki kuva
Nina Palomäki Vastaus kommenttiin #86

Saadaan olla tyytyväisiä, että meillä on vielä maat kunnossa, ja varsinkin siitä, että meillä on julkinen valvonta hyvä. Säilyy sentään jotain jälkipolvillekin.

Käyttäjän jukkakuhanen kuva
Jukka Kuhanen Vastaus kommenttiin #87

Juuri näin. Hevosenlihaskandaali on ainoastaan vain jäävuorenhuippu, kun ajatellaan esimerkiksi maailmanmarkkinoilla liikkuvaa geenimanipuloituja elintarvikkeiden määriä tai normienylittäviin kasvinsuojeluaineiden käyttöön perustuvia elintarvike-eriä.

Pekka Salo

Minä olen hyvin samaa mieltä kuin blogisti. Suomesta pitää kaikki maataloustuet lopettaa. Onhan aivan älytöntä, että huippurikas Wahlroos saa suuria summia tukea.

Tietenkin kaikki muukin yritys- tms tuki on lopetettava. Esimerkkinä vaikkapa tuulivoimalayritykset. Eihän kukaan yrittäjä ole niin hölmö, että rakentaisi tuulivoimaloita ilman niille taattua tukea. Tuo tuki menee ulkomaisille yrityksille ja esimerkiksi aivan riittävän varakkaalle Mauri Pekkarisen vävylle.

Kaikki tuet (esim. Turun telakkatuet) poistamalla saamme valtavasti rahaa tärkeämpiin asioihin kuten koulujen luomuruokaan ja vanhusten vaippoihin.

Suomi kunnostautuu jälleen kerran edelläkävijänä. Suomea seurataan kautta koko mailman kuin maamiinojen kiellossa ikään esimerkkinä paremmasta ja oikeudenmukaisesta mailmasta.

Käyttäjän NinaPalomki kuva
Nina Palomäki

Se, miten tukia nykyisin maksetaan, päätetään Brysselissä.

Mistä sitä luomuruokaa pitäisi kouluihin hankkia???

Käyttäjän jukkakuhanen kuva
Jukka Kuhanen

Olipa vihreä ja asiakokonaisuuksia ymmärtämätön kirjoitus blogistilta. Ajattelemattomuudessaan kaikenlisäksi ristiriitainen usean vihreän ideologian tavoitteen kanssa. Lisäksi pakonomainen heitto banaaniviljelmistä oli lapsellinen. Näki selvästi, että kirjoittaja ei ymmärtänyt aiheesta, mistä kirjoitti, juurikaan yhtään mitään.

Maataloustuet on tarkoitettu alentamaan elintarvikkeiden hintoja pitämällä tuottajahinnat ja -kustannukset kohtuullisella tasolla, mikä mahdollistaa samalla myös edulliset ruoan kuluttajahinnat. Tämä on myös osa valtioiden omaa huoltovarmuusketjua ja sitä kautta maiden sisäistä vakautta. Tuella turvataan mahdollisimman suuri maan sisäinen omavaraisuus niistä elintarvikkeista ja elintarviketeollisuuden raaka-aineista, joita kussakin valtiossa on tuotantoteknisesti mahdollista tuottaa.

Maataloustuet ovat puolet maatilojen tuloista - ei taseesta, kuten blogisti väitti. Maatalouden heikko kannattavuus jo kertoo siitä, ettei maataloustuet jää lihottamaan maataloustuottajan kukkaroa. Maatila onkin käytännössä ainoastaan välietappi tukirahoille. Niillä tilat ostavat tuotantopanoksia, -välineitä, koneita ja laitteita. Tuotantosuunnasta riippuen tarvitaan erinäinen määrä rehuja, lannoitteita, palveluita, energiaa, koneita, laitteita ja työvoimaa saadakseen tuotantoa aikaan tilalla. Viljelijän käteenjäävä palkkatuloa vastaava viljelijätulo on niin alhainen, että valtaosa palkansaajista ei viitsisi tehdä töitä niin alhaisella palkkatasolla. Maataloustuotantoa harjoittavat ihmiset tekevät sitä siis muustakin syystä kuin rahasta.

Suomalainen maataloustuotanto on tehostunut todella paljon EU-aikana. Keskimääräinen tilakoko on yli kaksinkertaistunut ja tilojen lukumäärä on puolittunut näinä vuosina. Tuotannossa mukana olevia maatiloja on kuitenkin vielä yli 40000 tilaa. Yhden maatilan työllistävä vaikutus tilan ulkopuolelle teollisuuteen, kauppaan ja palveluihin on 3,5 henkilötyövuotta per tila. Tämä tarkoittaa sitä, että kotimaisen maataloustuotannon kautta Suomessa työllistyy muilla elinkeinoaloilla 150000 henkeä. Nämä teollisuuden, kaupan, palveluiden ja kuljetusalan työntekijät ovat loppujen lopuksi niitä todellisia maataloustuesta hyötyviä tahoja. Kuten myös koko se tuotanto- ja palveluketju, joka osallistuu tuotteiden ja palveluiden tuottamiseen maatiloille. Ilman EU- ja kansallisia maataloustukia Suomessa ei olisi maataloutta tuotannollisessa mielessä lainkaan. Blogisti olisi siis ehdotuksellaan poistamassa Suomesta reilut 210000 työpaikkaa, jos oletetaan kunkin tilan työllistävän 1,5 henkilötyövuotta.

Ehdotus siirtymisestä käytännössä pelkästään tuontielintarvikkeiden varaan on surkuhupaisa ja täysin ristiriidassa vihreiden ajaman kestävän kehityksen ympäristöpolitiikan kanssa. Mikä hiilijalanjälki siitä mahtaisikaan syntyä maapallon tai ainoastaan Euroopan mittakaavassa, kun elintarvikkeiden maahantuonti moninkertaistettaisiin Suomeen. Jostakin pitäisi myös löytyä se nykyinen ylijäämätuotanto maailmalta korvaamaan suomalaisten nykyistä elintarvikekysyntää. Onko tällaista ylijäämää ylipäätänsä olemassa? Mielestäni ei ole vaan suomalaisten kasvava kysyntä elintarvikkeiden maailmanmarkkinoilla olisi pois nälkäänäkeviltä kansoilta, joilla ei olisi varaa kysynnän kasvun ja tarjonnan niukkuuden aiheuttamaan elintarvikkeiden hinnannousuun. Ja myöskään elintarvikkeiden rahtaaminen tänne pohjan perille ei ole ilmaista. Varsinkin tulevaisuudessa vihreiden ajaman rikkidirektiivin myötä.

Blogistin kirjoitus oli tosiaankin tasoa "sähkö tulee pistorasiasta".

Käyttäjän roopeluhtala kuva
Roope Luhtala

"Maataloustuet on tarkoitettu alentamaan elintarvikkeiden hintoja pitämällä tuottajahinnat ja -kustannukset kohtuullisella tasolla, mikä mahdollistaa samalla myös edulliset ruoan kuluttajahinnat."

Alentavatko maataloustuet ruoan hintaa mielestäsi tukien suuruutta vastaavalla hinnalla? Tätä voi selvittää esim. vertaamalla maailman eniten maataloutukia maksavan Suomen ruoan hintaa naapurimaiden ruoan hintaan.

"Tämä on myös osa valtioiden omaa huoltovarmuusketjua ja sitä kautta maiden sisäistä vakautta. Tuella turvataan mahdollisimman suuri maan sisäinen omavaraisuus niistä elintarvikkeista ja elintarviketeollisuuden raaka-aineista, joita kussakin valtiossa on tuotantoteknisesti mahdollista tuottaa."

Jos halutaan nostaa huoltovarmuutta, kannattaisi miettiä miten huoltovarmuutta nostetaan kustannustehokkaasti, ja käyttää rahaa siihen. Huoltovarmuutta nostaa esim. viljan varastointi. Nykymuotoinen maatalous ei ole omavarainen, vaan riippuvainen tuontipolttoaineesta.

"Maatalouden heikko kannattavuus jo kertoo siitä, ettei maataloustuet jää lihottamaan maataloustuottajan kukkaroa."

Maatalousyrittäjien tulot ovat n. 50% korkeammat kuin keskimääräisen palkansaajan. Jotkut tuet, kuten mm. pohjoisten alueiden tuki, siirtävät tuotantoa epäoptimaalisiin paikkoihin tai edistävät tehottomia tuotantotapoja, ja näin heikentävät maatalousyrittäjien tulosta.

"Blogisti olisi siis ehdotuksellaan poistamassa Suomesta reilut 210000 työpaikkaa, jos oletetaan kunkin tilan työllistävän 1,5 henkilötyövuotta."

Työpaikkojen määrä ei ole relevantti, vaan työpaikkojen tuottavuus. Valtio voi aina palkata ihmisiä matalan tuottavuuden työpaikkoihin, mutta palkkaaminen laskee kokonaistuottavuutta ja sitä kautta myös suomalaisten hyvinvointia.

"Mikä hiilijalanjälki siitä mahtaisikaan syntyä maapallon tai ainoastaan Euroopan mittakaavassa, kun elintarvikkeiden maahantuonti moninkertaistettaisiin Suomeen."

Esimerkiksi tomaattien tuottaminen Espanjassa jättää pienemmän hiilijalanjäljen kuin niiden tuottaminen Suomessa: http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-128853216897...

"Jostakin pitäisi myös löytyä se nykyinen ylijäämätuotanto maailmalta korvaamaan suomalaisten nykyistä elintarvikekysyntää. Onko tällaista ylijäämää ylipäätänsä olemassa?"

Elintarvikkeiden hinta määräytyy maailmanmarkkinoilla kysynnän ja tarjonnan avulla. Koska maailmanmarkkinahinta on selvästi matalampi kuin Suomessa, ja kuluttajakohtainen kysyntä ei vaihtele suuresti maiden välillä, on ulkomaisista elintarvikkeista korkeampi tarjonta kuin suomalaisista.

"Ja myöskään elintarvikkeiden rahtaaminen tänne pohjan perille ei ole ilmaista."

Ei niin, mutta kuljetuskustannukset ovat tyypillisesti alle 5% elintarvikkeen loppuhinnasta.

Käyttäjän jukkakuhanen kuva
Jukka Kuhanen

En halua käydä kovin paljon juupaseipäs -keskustelua ja otan kantaa pariin kohtaan kirjoituksestasi. Kuluttajahintoihin vaikuttaa myös muutkin seikat kuin tuottajahinnat, jotka itse asiassa edustavat perin vähäistä osuutta kuluttajan ostaman tuotteen jalostusketjun arvonmuodostuksesta. Suomessa vähittäiskauppa on poikkeuksellisen keskittynyttä, mikä on omiaan nostamaan elintarvikkeiden kuluttajahintoja. Maataloustuen kanavoituminen 100 %:sti kuluttajahintoihin on utopistinen ajatus. Mutta toki ruoan hinta saisi olla maassamme nykyistä alhaisempi.

"Maatalousyrittäjien tulot ovat n. 50% korkeammat kuin keskimääräisen palkansaajan." Tämä kommenttisi kuvastaa täydellistä ymmärtämättömyyttäsi ja sitä yleistä kuvaa, mitä tunnetaan viljelijöiden saamasta tulosta. Ethän sinä kai laske ja vertaa yrityksen saamaa koko liikevaihtoa ko. yrityksen omistajayrittäjän tuloksi? Et kai. Viljelijätulo on se osuus tilan saamista kokonaistuloista, josta on vähennetty tilan tuotantoon käytetyt tuotantopanokset. Tämä tulo on ikäänkuin palkkatulo palkansaajalle. Ohessa MT:n lehtiartikkeli viljelijätulon kehityksestä vuosituhannenvaihteesta. Tuona aikana viljeiljätulo on laskenut 14 %, kun vastaavasti palkansaajien ansiotaso on tuona aikana noussut 25 %. Keskimäärin yksi maatila saa viljelijätuloa 20.000 euron luokkaa per vuosi.

Maatilojen työllistämien konepaja-, rehu-, lannoite- ja elektoriniikkateollisuuden, energiatuotantosektorin, kuljetusalan, kaupan ja palveluiden tuottavuuden alhaisuudesta tai korkeudesta voi olla montaa mieltä. Mutta se on tosiasia, että näillekin aloille 150.000 vuotuista työpaikkaa on paljon ja ne mahdollistuvat näiden noin 60.000 maataloustyötä harjoittavan maatilallisen työpanoksella ja heidän saamillaan maataloustukirahoilla.

Käyttäjän roopeluhtala kuva
Roope Luhtala Vastaus kommenttiin #57

"Maataloustuen kanavoituminen 100 %:sti kuluttajahintoihin on utopistinen ajatus. Mutta toki ruoan hinta saisi olla maassamme nykyistä alhaisempi."

Ruoan hinta tulisi huomattavasti alas ihan ilmaiseksi, jos Suomi vapauttaisi elintarvikkeiden tuonnin ulkomailta. Jos taas maataloustuilla laskettaisiin arvonlisäveroa, kanavoituisi tukien summa täysimääräisesti kuluttajahintoihin.

"Tämä kommenttisi kuvastaa täydellistä ymmärtämättömyyttäsi ja sitä yleistä kuvaa, mitä tunnetaan viljelijöiden saamasta tulosta. Ethän sinä kai laske ja vertaa yrityksen saamaa koko liikevaihtoa ko. yrityksen omistajayrittäjän tuloksi?"

Tietenkään liikevaihto ei ole sama kuin tulos. Täältä löydät lisätietoa aiheesta: http://www.taloussanomat.fi/kotimaa/2010/08/03/pro...

"Niemi huomauttaa, että tuettu elinkeino on nostanut maanviljelijät tulonjakotilastojen paremmalle puolelle.

Tilastokeskuksen mukaan maanviljelijöiden käytettävissä olevat tulot olivat vuonna 2008 jopa 49 prosenttia korkeammat kuin keskivertokotitalouden. Henkeä kohti laskettuna tulot olivat 17 prosenttia korkeammat. Erot ovat kasvaneet 1990-luvulta.

– Tavalliseen duunariin verrattuna käytettävissä olevat tuet on korkeat. Tukemalla pitäisi saavuttaa korkeintaan kohtuullinen tulotaso, hän sanoo."

Käyttäjän jukkakuhanen kuva
Jukka Kuhanen Vastaus kommenttiin #58

Niin, nuo käytettävissä olevat tulot ovat ne liikevaihtoon verrattavissa olevat kokonaistulot. Viljelijätulo on oikea mittari arvioida viljelijäperheen maataloudesta työllään saamaa ostovoimaa ja vertailu palkansaajatalouksiin. Typerältähän tuo vaikuttaa, kun toinen lähde väittää toista ja toinen toista. Mutta tuo nostamasi esimerkki tuo esille sen, että maatilan saamista tuloista puhutaan helposti aidoista ja aidanseipäistä. Viljelijätulon tasona kaikille keskimääräisen tilan eteen tehdyille työtunneille on tosiaan tuota 2,20 €/tunti -tasoa. Viljelijöitä on talouden osalta turha kadehtia ja siitä monelle viljelijälle tärkeimmästä arvosta eli työn itsenäisyydestä EU on leikannut suuren osan pois.

Käyttäjän roopeluhtala kuva
Roope Luhtala Vastaus kommenttiin #59

"Viljelijätulon tasona kaikille keskimääräisen tilan eteen tehdyille työtunneille on tosiaan tuota 2,20 €/tunti -tasoa."

Uskotko tuohon itse?

Edellisen artikkelin professorilla on tästä oma mielipiteensä:

"Erityisesti Niemeä kismittää maatilojen kurjuuteen vetoaminen. MTK:n ja valtiovarainministeriön laskujen mukaan maatilallisen työansio tuntia kohden on vain 2,2 euroa.

– En tiedä miten ne kehtaavat? Jokainenhan tajuaa, että se on silkkaa roskaa. Miten niitä [työtunteja] kysellään, eihän se voi todellakaan pitää paikkansa, Niemi ihmettelee."

Käyttäjän jukkakuhanen kuva
Jukka Kuhanen Vastaus kommenttiin #60

...miten ne kehtaavat. Tiedot perustuvat ns. kirjanpitotilojen kautta kerättävään kokonaistietoon maatalouden taloudenpidosta ja kehityksestä. Tuo kirjanpitotilajärjestelmä osana maatalouden tutkimustoimintaa on kymmeniä vuosia vanha käytäntö. Eli perustuu tietoon.

Käyttäjän jukkakuhanen kuva
Jukka Kuhanen Vastaus kommenttiin #58

Hieman lisää faktaa professori Niemen puheita ja esittämääsi näkemystä vastaan koskien maatalousyrittäjäperheen tulotasoa. Lainaukseni on Maatalouden Tutkimuslaitoksen julkaisusta "Suomen maatalous ja maaseutuelinkeinot 2012" ja sen sivulta 57:

"Kustannusten vähentämisen jälkeen yrittäjäperheen työn ja oman pääoman korvaukseksi nousi vuoden 2009 pohjalukemista 55 %:lla yltäen 22.000 euroon. Yrittäjätulo jäi korvaukseksi maa- ja puutarhataloudessa käytetyille omille resursseille, 2150 tunnin työpanokselle ja yritykseen sijoitetulle 279.300 euron omalle pääomalle."

Lisäksi maatiloilla on keskimäärin oman pääoman lisäksi vierasta pääomaa keskimäärin 101.700 euroa em. julkaisun mukaan sijoitettuna omaan "työpaikkaan". Ko. julkaisun sivuilta 56-65 saa kokonaisvaltaisen suomalaisen maatalouden tulonmuodostumisesta, kannattavuudesta ja vakavaraisuudesta, mikäli on oikeasti asiasta kiinnostunut. https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/mtt/mtt/j...

Käyttäjän roopeluhtala kuva
Roope Luhtala Vastaus kommenttiin #61

MTT:n tutkimusten puolueettomuutta voi lähteä miettimään vaikkapa sen johtokunnan koostumuksen perusteella: https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/mtt/mtt/e...

On hyvä kysymys miksi valtion rahoittaman maatalouden tutkimusorganisaation johtokunnassa istuu MTK:n, eli maataloustuottajien etujärjestön, johtaja. Ja monilla muillakin jäsenillä on maatalouden tukemisessa ns. oma lehmä ojassa.

Käyttäjän jukkakuhanen kuva
Jukka Kuhanen Vastaus kommenttiin #63

Tuo nyt menee jo vastauksena ala-arvoisen spekulaation puolelle. Yhtä lailla voisi - siis voisi- olla huolissaan työvoimapolitiikan hoitamisesta maassamme, kun SAK:n pitkäaikainen puheenjohtaja on työministerinä. Eiköhän työt kuitenkin työnä ja MTT:ssäkin varsinaisen työn tekevät muut kuin johtokunnan jäsenet. Uskoisin näin olevan kaikissa tutkimuslaitoksissa jne. ...

Käyttäjän roopeluhtala kuva
Roope Luhtala Vastaus kommenttiin #64

MTT:n tarkoitusperät käyvät ilmi lukemalla vaikkapa heidän vuosikertomustaan: https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/mtt/mtt/e...

Lainaus sivulta 8:

"Kestävä ja kilpailukykyinen ruoantuotanto -tutkimusalueella
keskitytään kannattavuuteen, terveellisyyteen ja omavaraisuuteen.
Tavoitteena on laadukas ja terveellinen suomalainen ruoka, jonka
tuottaminen on kannattavaa. Samalla varmistetaan kotimaisen
ruoan saatavuutta."

Tavallinen kansalainen voisi ihmetellä että miksi ihmeessä valtion rahoittaman tutkimuslaitoksen sivulla otetaan kantaa suomalaisen ruoantuotannon kannattavuuden ja omavaraisuuden puolesta.

Jos valtio rahoittama lääkkeiden tutkimuskeskus alkaisi puolustamaan suomalaisen lääketuotannon omavaraisuutta ja lääketehtaiden kannattavuutta, niin kansalaiset luultavasti pitäisivät tätä potilasturvallisuuden vaarantamisena ja potilaiden riistämisenä. Ei omavaraisuudella tule olla lääketuotannossa arvoa, vaan suomalaisten tulee saada itselleen mahdollisimman sopivia lääkkeitä, tuotettiin ne sitten ulkomailla tai Suomessa. Samoin lääketehtaiden kannattavuutta ei tule tukea potilaiden lääkekustannuksia nostamalla.

Joka tapauksessa tälläisiä kantoja avoimesti esittävän tutkimuslaitoksen tekemät tutkimukset eivät ole kovin luotettavia.

Käyttäjän jukkakuhanen kuva
Jukka Kuhanen Vastaus kommenttiin #65

Tuo kommentti liittyy mm. kasvinjalostus- ja lajiketutkimukseen, jonka avulla pyritään luomaan mahdollisimman hyvin pohjoisen oloihin soveltuvia ja hyväsatoisia lajikkeita viljelijöiden käyttöön. Tämä on mm. eräs vaihtoehto geenimanipuloidun ruoan ja elintarviketuotannon sijaan, mikä maailmanmarkkinoilta on vaihtoehtoisesti saatavissa. Arvokas näkökulma suomalaisen kuluttajan näkökulmasta katsottuna.

Touko Väänänen Vastaus kommenttiin #65

Myös tilastokeskuksella on selvitys maataloustilojen tuloista jonka mukaan keskimääräinen tulos maatilalla vuonna 2011 oli 17 436 euroa [1] kun kotitalouksien mediaanitulo vuonna 2011 oli 30500 euroa vuodessa [2]. Ainakaan tämä ei vastaa Aalto-yliopiston professorin näkemyksiä.

[1] http://www.stat.fi/til/mmtal/2011/mmtal_2011_2013-..., Luku 1.1, taulukko 2
[2] http://tilastokeskus.fi/til/tjt/2011/03/tjt_2011_0..., Luku 1.1

Käyttäjän roopeluhtala kuva
Roope Luhtala Vastaus kommenttiin #67

Nuo lukemat ovat maatalousyrityksien tuloksia, joista palkat ovat vähennetty. Yritysten tuloksista ei voi juuri päätellä henkilökohtaisia tuloja, sillä yksi henkilö voi omistaa useampia yrityksiä. Samoin palkkatulot täytyy ottaa huomioon henkilökohtaisena tulona.

Käyttäjän jukkakuhanen kuva
Jukka Kuhanen Vastaus kommenttiin #68

Voi hyvänen aika ja taivaan talikynttilät! Eihän viljelijät maksa itselleen palkkaa. Se on juuri tuo tilakohtainen maataloustulo eli viljelijätulo, joka jää viljelijälle 'palkaksi' tekemästään työstä.

Käyttäjän roopeluhtala kuva
Roope Luhtala Vastaus kommenttiin #69

Jos viljelijä esim. palkkaa jonkun muun hoitamaan tilaansa, ja käy itse muuualla töissä, niin nämä viljelijän henkilökohtaiset sivutulot eivät näy yrityksen tuloksessa.

Touko Väänänen Vastaus kommenttiin #70

Kritiikki johti minut toisen tilastokeskuksen selvityksen äärelle. Se antaa hieman paremman kuvan maatalousyrittäjien taloudellisesta tilanteesta, mutta on vieläkin kaukana Aalto-yliopiston professorin antamasta kuvasta. Tämän selvityksen mukaan keskimäärin maatilaverotuksen alaisten puolisoiden yhteenlasketut valtionveronalaiset tulot olivat 57 570 euroa vuonna 2011 [1]. Tämä tarkoittaa siis 28785 euroa per henkilö, eli yhä alle mediaanitulon.

[1] http://www.stat.fi/til/mmtal/2011/mmtal_2011_2013-..., luku 2, taulukko 7

Käyttäjän roopeluhtala kuva
Roope Luhtala Vastaus kommenttiin #71

Tämän mukaan maatalousyrittäjätalouksien keskitulot olivat vuonna 2010 n. 19% korkeammat kuin keskimääräisen kotitalouden: http://www.stat.fi/til/tjt/2010/tjt_2010_2012-05-2...

Touko Väänänen Vastaus kommenttiin #90

Ilmeisesti myös vuonna 2011 maatalousyrittäjien taloudet olivat paremmassa kunnossa kuin alempien toimihenkilöiden ja työntekijöiden taloudet. Kuitenkin muut yrittäjätaloudet ja ylemmät toimihenkilöt olivat paremmassa taloudellisessa jamassa kuin maatalousyrittäjät [1].
Toinen mielenkiintoinen kuvio samassa selvityksessä on hieman alempana, josta voi nähdä että maatalousyrittäjien tulonsiirtoina saama tulo on suunnilleen yhtä suuri kuin muidenkin työssäkäyvien ryhmien [2]. Voi kuitenkin olla että maataloustukia ei lasketa tulonsiirtoihin vaan yrittäjätuloon, joka maatalousyrittäjillä muodostaa huomattavasti suuremman osan tuloista kuin esimerkiksi muilla yrittäjillä.
Ilmeisesti maatalousyrittäjillä ei onneksi mene taloudellisesti yhtä huonosti kuin olen luullut, mutta näistä tiedoista en kyllä sanoisi heitä rikkaiksikaan.

[1] http://www.stat.fi/til/tjt/2011/03/tjt_2011_03_201..., Luku 4, Kuvio 9
[2] http://www.stat.fi/til/tjt/2011/03/tjt_2011_03_201..., Luku 4, Kuvio 10

Käyttäjän OttoLehto kuva
Otto Lehto Vastaus kommenttiin #91

Mielestäni ei ole oleellista, tuemmeko kannattamatonta elinkeinoa niukin naukin vai ylimitoitetusti - oleellista on se, että tuemme kannattamatonta elinkeinoa, mikä on eettisesti ja taloudellisesti kestämätöntä.

Elinkeinopolitiikan pitäisi perustua kannattavien yritysten tukemiseen eikä kannattamattomien yritysten hengissäpitämiseen. Jos yritys on kannattamaton, se on markkinoiden signaali, että sen pitää antaa kuolla pois. Kuten Roope sanoi aiemmin, ihmisiä pitää tukea, ei yrityksiä, koska yrityksillä ei ole tunteita - vaikka ehkä tunnearvoa omistajalleen.

Valitettavasti tunnearvolla ei tee hyvää liikevaihtoa.

Käyttäjän jukkakuhanen kuva
Jukka Kuhanen Vastaus kommenttiin #91

Osa-aikaviljely on osittainen selitys maatilatalouksien kokonaistuloille. Nykyisellään arviolta noin puolet viljelijöistä käy maatalouden ohella tilan ulkopuolella palkkatyössä. Nämä ovat lähinnä viljanviljelijöitä, sillä kotieläintalouden harjoittaminen on niin paljon ajallisesti sitovampaa. Varmaan jossain määrin myös pienemmillä lihantuotantotiloilla on näiden tilan ulkopuolisten palkkatulojen merkitys suht suurta. Tämä tarkoittaa sitä, että nämä viljelijät tekevät käytännössä kahta työtä rinnakkain ja maatalouden kannattavuuden vertaaminen maatilojen käytettävissä kokonaistulojen kautta on jossain määrin harhaanjohtavaa ilman tietoa kokonaistuloihin käytettyä työaikatietoa.

Nykyisellään maatilojen ulkopuolisten palkkatulojen merkitys on liitännäiselinkeinotuloja suurempaa, mikä myös sellaisenaan kertoo sen, että palkkatyön kautta tuleva tulonlisä on tiloille järkevämpi vaihtoehto. Jos palkansaajana tuntee tätä kautta kateutta viljelijätalouksia kohtaan, niin mikäänhän ei estä myös palkansaajia tekemään kahta työtä rinnan. Näinhän myös monella maatilalla on jouduttu tekemään.

Mutta varmuuden vuoksi vielä todettakoon, että nämä tilojen ulkopuoliset tulot eivät ole osa maataloustuotannon kannattavuuden arviointia. Ei ole millään tavoin perusteltua vaatia, että viljelijöiden tulisi kattaa tuotannostaan aiheutuvat kustannukset myös tilan ulkopuolelta tulevilla palkkatuloilla.

Käyttäjän jukkakuhanen kuva
Jukka Kuhanen Vastaus kommenttiin #70

Nykymuotoinen tehokkuuteen perustuva maataloustuotanto ei mahdollista kuin aivan isommassa tilakokoluokassa ulkopuolisen palkkatyöntekijän. Silloinkin viljelijä osallistuu päätoimisesti tilan tuotantoon. Aiemmin yleinen osa-aikaviljely on käytännössä lähes kokonaan jäänyt pois huonon kannattavuuden takia ja pellot on vuokrattu päätoimisille viljelijöille.

Käyttäjän NinaPalomki kuva
Nina Palomäki Vastaus kommenttiin #70

Onko sitä pakko olla niin valtavan kateellinen? Jos jollain viljelijällä menee hyvin, niin mitä se haittaa.. On ihmisiä, jotka ovat sijoittaneet oikeisiin osakkeisiin. On ihmisiä, joiden yritysidea on loistava ja tuottava. Jotkut voittaa lotossa. Jne.

Se kun on tilan koosta kiinni, että voiko kutsua viljelijää rikkaaksi, vaiko vaan vakavaraiseksi tai "kädestä suuhun eläjäksi".

Käyttäjän jsalmi kuva
Juha Salmi Vastaus kommenttiin #70

Se vaan että ne näkyy kyseisen viljelijän lopullisessa verotuksessa/tulossa ja tuo kyseistä summaa muuan Niemi kovasti tulkitsi niin että se kuvaa kokonaan maataloudesta saatavaa tuloa.

Käyttäjän jsalmi kuva
Juha Salmi

"Alentavatko maataloustuet ruoan hintaa mielestäsi tukien suuruutta vastaavalla hinnalla? Tätä voi selvittää esim. vertaamalla maailman eniten maataloutukia maksavan Suomen ruoan hintaa naapurimaiden ruoan hintaan."

Sori vaan mutta kaupassa olevat hinnat eivät ole sama kuin tuottajan saama hinta. Esim. viljasta keski-Euroopan viljelijä saa paremman hinnan kuin suomalainen joten väitteesi on täysin väärä.

"Maatalousyrittäjien tulot ovat n. 50% korkeammat kuin keskimääräisen palkansaajan. Jotkut tuet, kuten mm. pohjoisten alueiden tuki, siirtävät tuotantoa epäoptimaalisiin paikkoihin tai edistävät tehottomia tuotantotapoja, ja näin heikentävät maatalousyrittäjien tulosta."

Kuten tilastokeskus sen osoittaa ja kertoo tämän maatalousyrittäjän tulot tulevat suurimmaksi osaksi aivan muualta kuin maatalouesta. Toki voithansinä vaati kuten tunnut että maataloutta harjoittavan pitää muulla työllä kustantaa sinulle leivän pöytään.

"Elintarvikkeiden hinta määräytyy maailmanmarkkinoilla kysynnän ja tarjonnan avulla. Koska maailmanmarkkinahinta on selvästi matalampi kuin Suomessa"

Maailmanmarkkinhinnat ovat tukien avulla dumpattu alas, sillä se tavara mikä ei kotimaassa ei mene yritetään maailmalle eritukien avulla viedä. On jotekin ristiriitaista vaatia tukien poistoa sen perusteella kun tukien keinoin maailmanmarkkinoilta löytyy halvemmalla.

"Huoltovarmuutta nostaa esim. viljan varastointi. Nykymuotoinen maatalous ei ole omavarainen, vaan riippuvainen tuontipolttoaineesta."

Niin ja kun se loppuu löydät itsesi pellon päästä satoa korjaamassa vanhoin hyvin keinoin, sillä ei siitä kovinkaan kauaa ole kun maataloudessa ei käytetty keinolannoitteita eikä polttoaineita, tosin voidaan myös miettiä miten tuonti onnistuu ilman polttoaineita.

pekka numminen

"Entä jos maataloustuet lopetetaan?

"Sitten elintarvikkeiden hinnat nousevat. Eikä mitenkään vähää." /Liimatainen

Yrittäkää maataloustukien kannattajat välttää tälläisiä järjettömiä heittoja.

Me emme ole Pohjois-Korea/impivaara, vaan osa maailmantaloutta. Viljan, lihan, maidon, etc. hinta muodostuu maailmanmarkkinoilla. Suomeen tuodaan jo nyt kaikkia elintarvikkeita Ruotsista, Virosta, Tanskasta, Saksasta, Puolasta...

Jos Suomessa lopetettaisiin maatalous kokonaan niin koko maapallolla tapahtuva pikku,pikku,pikku riikkinen vähennys korvaantuisi jossain muualla ja ruuan hinta nousisi maapallolla (ja Suomesa) korkeintaan 0,1%.

Maataloustukien syyt ovat (ainakin):

1) Halu pitää koko maa asuttuna.
2) Halu/ajatus lähiruuasta.
3) Nostalgia kotimaiseen elintarviketuotantoon.
4) Keskustapuolue.
5) Suurten ikäluokkien elossa oleminen.
6) Vähäisempien meistä haaveilu omavaraisuudesta (vrt. Junche-aate Pohjois-Koreassa).
7) Vielä vähäisempien haaveilu omavaraisuudesta liittyen kansalliseen turvallisuuteen (Suomen oma öljytuotanto ja traktorituotanto tekee tästä pelkän haaveilun).

Käyttäjän jsalmi kuva
Juha Salmi

Emmekö nykyään jo ota tarpeeksi velkaa kun nykyinen velanotto pitää vielä tuplata?

Ja muuten persun kannattaisi tutustua oman puolueensa maatalousohjelmaan, ohjelmaan jolla maajussien ääniä viime vaaleissa maaseudulla lupauksillaan hamusivat. Vai onko tuo persujenmaatalousohjelma vain lupaus jota ei tarvitse pitää?

Käyttäjän NinaPalomki kuva
Nina Palomäki

"Oli aika, jolloin maatalous oli Suomessa kannattavaa." Milloin tälläinen aika oli? Meinaatko, että torpparit olivat rikkaita tms.?

Mitäs sitten, kun maanviljelijät ja karjankasvattajat olisivat työttömiä? Heidän verorahansa puuttuisivat valtion kassasta. Puuttuis myös muutaman teurastajan, myllärin, porkkananpoimijan.

"Eikö maatalous olekaan elinkeino". Ei se ole. Se on perustarve.

"Maataloustuet vääristävät kilpailua, sortavat kehitysmaita ja nostavat ruan hintaa maailmalla." Miten mahtaa olla kerätty kaupassa myytävät banaanit? Kenen tontilta ne kerätään? Kenelle niistä menee voitto?

Käyttäjän OttoLehto kuva
Otto Lehto

""Eikö maatalous olekaan elinkeino". Ei se ole. Se on perustarve."

Ei maatalous ole perustarve, varsinkaan kotimainen sellainen, vaan ruoka on. Ruoka on perustarve, jonka saa parhaiten tyydytettyä vapailla maailmanmarkkinoilla käymällä kauppaa tehokkaiden ja ystävällisten maataloustuottajien kanssa. Omavaraisuuden illuusion absurdiuden näkee jo siinä, että ei Helsinki tai mikään muukaan kaupunki voi olla omavarainen - hyvä niin. Moderni työnjako, jossa toinen on maanviljelijä ja toinen parturi, on kaikkien etu. Samanlainen työnjako on hyvä ratkaisu myös maiden välillä. Jos me tuotamme hyviä palveluita, meidän ei tarvitse tuottaa hyviä avokadoja tai välttämättä mitään ruokaa.

Käyttäjän NinaPalomki kuva
Nina Palomäki

Maanviljelijää ja parturia ei voi oikein verrata toisiinsa. Parturi ei tarvitse työhönsä muita välineitä kuin sakset. Viljelijä tarvitsee hitusen isommat resurssit.

Minkäslaisia palveluita me voisimme tuottaa, jotta pystyisimme ostamaan ruokaa ulkomailta?

Missä rahan arvo määritellään? Se voi yhtäkkiä romahtaa tms. Ruoka ja maa säilyttää arvonsa. Kannattaako menettää omaisuus, jolla on arvoa?

Olen kirjoittanut myös muita kommentteja. Voisitko vastata myös niihin?

Käyttäjän OttoLehto kuva
Otto Lehto Vastaus kommenttiin #95

Hei, kuten huomaat, kommentteja on paljon, enkä kerkiä kaikkiin vastaamaan. :)

"Mitäs sitten, kun maanviljelijät ja karjankasvattajat olisivat työttömiä? Heidän verorahansa puuttuisivat valtion kassasta."

Viljelijöiden laittaminen työttömyyskortistoon tulisi valtiolle halvemmaksi per kuukausi kuin nykyisten maataloustukien maksaminen (ks. ylös muutama kommentti jossa linkitän lähteeseen tämän arvion suhteen). Myös palkkaaminen kunnalle töihin tulisi halvemmaksi. Ja tarkoitushan on löytää heille töitä siirtymäajan jälkeen. Lisäksi ei maataloustuista ole tarkoitus yhdessä yössä luopua, vaan esim. 10-20 vuoden siirtymäajalla, jolloin ihmisillä ja yrityksillä on mahdollisuus varautua tilanteeseen.

Käyttäjän NinaPalomki kuva
Nina Palomäki Vastaus kommenttiin #96

Jos ajatellaan pelkkää viljelijää (siis tilasta vastaavaa), voisi ehkä ollakin halvempaa. En ole näihin rahasummiin tutustunut.:/ Mutta olisiko se työttömänä oleminen sitten ihmisarvoista elämää?

Suomalainen maatalous onneksi työllistää paljon ihmisiä elintarviketuotannon parissa. Joku olikin tänne kommentteihin kirjoittanut, miten paljon työpaikkoja on riippuvaisia suomalaisesta maataloudesta.

Käyttäjän OttoLehto kuva
Otto Lehto Vastaus kommenttiin #95

"Maanviljelijää ja parturia ei voi oikein verrata toisiinsa. Parturi ei tarvitse työhönsä muita välineitä kuin sakset. Viljelijä tarvitsee hitusen isommat resurssit."

Kyllä myös esim. Apple-yhtiö tarvitsee tietokoneidensa tuottamiseen hitusen isommat resurssit kuin parturi. Mutta silti markkinataloudessa sijoittajia löytyy, jotka haluavat laittaa rahaa isoihinkin yrityksiin. Ei kai kukaan väitä, että isot yritykset tarvitsevat paljon valtion tukea, koska niiden pyörittäminen vaatii paljon resursseja? Pankkilainat, osakemarkkinat ja enkelisijoittajat tuovat yrityksille rahaa saada alkupääomaa yrityksensä pystyyn laittamiseen. Näin se toimisi maatalousmarkkinoillakin.

Käyttäjän NinaPalomki kuva
Nina Palomäki Vastaus kommenttiin #97

Sitten se ruoka vasta maksaisikin, jos tuotantoa rahoittaisivat pelkät sijoittajat tai pankkilainat.

Ja oletko miettinyt, missä oloissa ruokaa tuotetaan ulkomailla? Miksi se oikeasti on halvempaa? Tai millainen hiilijalanjälki on ulkomailla tuotetussa ruuassa?

Touko Väänänen

Ruoka on ihmisen perustarve ja erittäin tärkeä osa valtion vakautta. Ruoan perustavanlaatuisen tärkeyden takia maan joka tuottaa ruokaa kannattaa tuottaa sitä aivan ensiksi oman maansa tarpeisiin. Vasta kun oman maan ruoantarve on täytetty kannattaa sitä myydä ulkomaille. Tämä johtaa siihen, että ruoan maailmanmarkkinat ovat ailahtelevia erilaisten tuotanto-ongelmien suhteen ja pelkästään maailmanmarkkinoihin luottaminen näinkin tärkeässä asiassa kuin ruoka ei ole mielestäni tervettä.

Käyttäjän NinaPalomki kuva
Nina Palomäki

"Only after the last tree has been cut down.
Only after the last river has been poisoned.
Only after the last fish has been caught.
Only then will you find that money cannot be eaten."

- Cree Indian Prophecy

http://www.astro.fi/forum/index.php?topic=17737.20...

Käyttäjän jormaajaakkola kuva
Jorma Jaakkola

Otto Lehto!

Alustuksesi on riman alitus.

Kirjoituksesi on mustatuntuu-juttua.

Et ole kommentoinut kommenttiani # 51.

Mikä oli ennen EU-jäsenyyttä liikevaihtoverojärjestelmään kuulunut alkutuotevähennysjärjestelmä?

Kiinnostaisiko Otto Lehtoa tietää, että Suomessa voitaisiin harjoittaa maataloutta ilman tukia?
Vieläpä niin, ettei ruoan hinta kaupassa juurikaan nouse.
Silloin Suomen pitäisi olla ETA-jäsen eli maataloudella ja elintarviketeollisuudella olisi suojatullit.
Onko Suomi ollut tuollaisessa tilanteessa?

Olen yli 10 vuotta pohtinut ko. asiaa rohtona sellaisessa tilanteessa, että Suomi pääsisi EU:n kahleista irti.

Käyttäjän OttoLehto kuva
Otto Lehto

Koska kommentteja on yli 100, en kerkiä kaikkiin vastaamaan, kuten ymmärrtänet.

Olen oppinut alkuperäisen kirjoitukseni jälkeen erinäisten kommenttien kautta, että huolimatta EU-tukien surkeudesta, kansallinen tukijärjestelmä ennen EU:ta oli vielä sitäkin pahempi. Eli EU:seen liittyminen oli hyvä asia, koska se vähensi maatalouden tukitoimia. Mutta valitettavasti nyt CAP-järjestelmä on olemassa, sitä on vaikea muuttaa tai lopettaa. Tätä kohti pitäisi kuitenkin pyrkiä.

Yksi vaihtoehto on tietysti erota EU:sta, mutta pelkään, että siinä tapauksessa vain kansalliset tuet (joita Suomen hallitus on osoittanut olevan hyvin halukas jakamaan) korvaisivat EU:n kautta kierrätetyt tuet.

Tullit ovat yhtä paha asia kuin tuet, ja niillä on sama vaikutus: ne suosivat kotimaista maataloutta, syrjivät ulkomaisia tuotteita ja ylipäänsä vääristävät kilpailua. Samalla ne tulevat kansantaloudelle kalliiksi, koska ne nostavat ruoan hintoja ja pakottavat suomalaiset veronmaksajat tämän lystin maksajiksi.

Kirjoitukseni tarkoitus oli vastustaa KAIKKIA protekstionismin muotoja, sekä tukiaisia että tulleja, ja edistää maataloustuotteista käytävää vapaakauppaa. Niin kauan kuin maataloutta ei kohdella elinkeinona, se säilyy tehottomana ja kalliina.

Käyttäjän jormaajaakkola kuva
Jorma Jaakkola

Otto Lehto kirjoitti:

"Olen oppinut alkuperäisen kirjoitukseni jälkeen erinäisten kommenttien kautta, että huolimatta EU-tukien surkeudesta, kansallinen tukijärjestelmä ennen EU:ta oli vielä sitäkin pahempi."

On pakko kommentoida:
Otto Lehto ei ole tähän mennessä oppinut mitään maataloustuista. Musta tuntuu-jutut ovat mustatuntuu-juttuja.

Käyttäjän jormaajaakkola kuva
Jorma Jaakkola

Nyt oli aikaa lukea tuo Otto Lehdon kommentti 109 kokonaisuudessaan.

Se on yhtä tyhjän kanssa. Kuinka blogisti voi olla noin pihalla asioista?

Taitaa olla tavoitteena pyrkiminen korkeallekin paikalle poliittiseen elämään, kun blogisti "vihreillä arvoilla" höystäen on löytävinään kielteisiä asioita Suomen maataloustuista.

EU-maatalous on täyttä protektionalismia tulleineen kaikkineen.

EU:ssa pitäisi olla vapaata kauppaa, mutta ei ole, vaan hyvinkin säännösteltyä. Raaka-aineet kulkevat yli rajojen paikasta toiseen ja takaisin, jotta alkuperä saadaan hävitettyä.

Tämäkö on vihreätä arvoa? Sekö, että tuotteella on pitkä hiilijalanjälki ja taustalla moraaliton toiminta?

EU:n maatalouden tuottajahinnat on laskettu ACA-järjestelmällä tarkoituksella alas. Maataloustuottaja on järjestelmän orja ja elintarviketeollisuus ottaa voitot.

Mikä on oikea hinta maataloustuottajalle?

Ennen EU-jäsenyyttä Pertti Salolainen vaati Suomen tuottajahintoa EY-tasolle.
Salolainen sanoi, että kauran maailmanmarkkinahinta on 27 penniä kilo.
Salolainen ei silloin ymmärtänyt sen paremmin kuin blogisti Otto Lehto nyt, mistä tuottajahintojen ero vuonna 1994 johtui.

Missään Euroopan maassa ei yksikään maanviljelijä vuonna 1994 pystynyt tuottamaan kauraa 27 penniä/kilo.

Salolainen ei tiennyt, että EY-maissa tuottaja sai ACA-järjestelmällä alennetuista hinnoista kompensaatiomaksun.

Suomessa taas viljelijä sai sen hinnan, jonka vapaalla yritystoimilla voi saada. Viljelijällä on nimittäin myös menot, jotka pitää saada maksuun. Viivan alle jäävästä maksaa verot. Mitä tämän jälkeen jää jäljelle, on lopullinen tulos tehdystä työstä.

Salolainen lupasi kuluttajahintojen puolittuvan. Miksei puolittunut?
Siksi, että Salolainen ei tiennyt mitään liikevaihtoverojäjestelmään liittyneestä alkutuotevähennysjärjestelmästä.

Toiset luulevat edelleen, että alkutuotevähennysjärjestelmä olisi ollut maataloustukea. Ei ollut maataloustukea, vaikka se maksettiin maatalousministeriölle osoitetusta budjetista.
Se olisi pitänyt budjetoida sosiaaliministeriöstä maksettavaksi.

Maataloustuottajalla nimittäin ei ollut liikevaihtoveron vähennysoikeutta, eikä myöskään maksuvelvollisuutta. Eikä elintarviketeollisuudella tietenkään ollut velvollisuutta maksaa valtiolle viljelijän jalostusosuudesta liikevaihtoveroa.

Tiedän ja tunnen silloisen liikevaihtovero- ja nykyisen arvonlisäverojärjestelmän. Tässä onkin avain tuottajahintojen nostamiseksi vapaan yrittämisen tasolle ilman, että elintarvikkeitten hinnat kaupassa nousevat.

Suomi tarvitsisi suojatullin maatalouden ja elintarviketeollisuuden suojaksi.

Onko väärin nostaa tullilla tuontiraaka-aineen hintaa, jos tuontiraaka-aineen hinta ei ole vapaan yrittämisen liiketoimintaa, vaan EU-tuella poljettuja hintoja, jotka eivät mitenkään vastaa todellisia tuotantokustannuksia?

Tässä vielä rautalankaa tosielämään, siihen, miten raaka-aine vaikuttaa leivän hintaan:

Appeni kysyi minulta vuonna 1989: - Sanos, kuinka paljon ruisleivän hinta laskee, jos mylly saa viljan ilmaiseksi?

Laskin, että jos viljakilon hinnan eli 180 penniä voisi jakaa kolmella, jolloin yhtä leipää kohden tulee raaka-aineen hinnaksi 60 penniä.

Tässä vaiheessa appeni sanoi: - Ei laske, leivän hinta nousee markalla.

Jatkoin;
Kun leipomo laittaa 12 %:ksi kuivattuun viljaan (jauhoon) ilmaista vettä, jotta leipominen onnistuu, on leivän painossa paljon vettä. Joten voi sanoa, että kilosta jauhoja saa neljä leipää, eli laskennallisesti ilmaisella raaka-aineella leipä voisi laskea 45 penniä.

Niin, että pienistä pennosista koostui vapaassa yrittämisessä suomalaisen viljelijän palkka vuonna 1994.
Oliko kadehdittavaa?

Vieläkö halvempaa ruisleivän raaka-ainetta olisi pitänyt silloin saada EU:sta?

Käyttäjän OttoLehto kuva
Otto Lehto Vastaus kommenttiin #118

"EU-maatalous on täyttä protektionalismia tulleineen kaikkineen."

No, ainakin yhdestä asiasta olemme sitten samaa mieltä. Siitä emme ehkä sitten olekaan, että minun melestäni kaikki EU:n protektionistinen maatalouspolitiikka pitäisi lopettaa, "tulleineen kaikkineen".

"EU:ssa pitäisi olla vapaata kauppaa, mutta ei ole, vaan hyvinkin säännösteltyä."

Oletko tätä mieltä? Miten se sopii yhteen tämän kanssa:

"Suomi tarvitsisi suojatullin maatalouden ja elintarviketeollisuuden suojaksi."

Et voi olla samanaikaisesti vaatimassa vapaakauppaa ja protektionismia. Suojatullit vain pahentavat EU:n sisäisiä kilpailun esteitä, hidastavat talouskasvua sekä toimivat kansainvälisen kaupan kehittämisen esteinä.

Sen enempää en jaksa kommentoida jaarittelevaa tekstiäsi.

Käyttäjän jormaajaakkola kuva
Jorma Jaakkola Vastaus kommenttiin #121

Otto Lehto:

"Et voi olla samanaikaisesti vaatimassa vapaakauppaa ja protektionismia."

En ole niin väittänytkään. Otto Lehdolta puuttuu luetun ymmärtämistaito.

EU:ssa on mukamas vapaata kauppaa, mutta kun ei ole. EU sanelee tuottajien hinnat ja suojaa omaansa tulleilla. Onko se vapaata yrittäjyyttä ja vapaata kauppaa?

Tällaista "vapaata kauppaa" ajatellen Suomen tullimuurit ovat ihan oikein.
Nimittäin vuonna 1994 Suomen maataloustuottajat harjoittivat vapaata yrittämistä, kun EY saneli vanhojen EY-maiden viljelijöille alhaiset tuottajahinnat ja kompensaatiomaksuilla eli ns. maataloustuilla dumpattiin halpaa tavaraa maailmanmarkkinoille. Onko tällainen dumppaus vapaata kauppaa?

Olisiko siis olut vuonna 1194 oikein, että keinotekoisen alhaisella tuetulla hinnalla olisi dumpattu tavaraa tullivapaasti Suomeen?

Tätä dumppausta tehdään nykyisin Suomen EU-jäsenyydessä, jotta kannattava toiminta saadaan tapettua.
Sanotaan, että maatalous on Suomessa kannattamatonta!

Ei Suomen maatalous kannattamatonta ole. Vaikka Suomen kesä on lyhyt, on päivä pitkä, jolloin kasvikunta saa valoa yhteyttämiseen.

Käyttäjän terouuttana kuva
Tero Uuttana

Itse en lopettaisi tukia kokonaan, mutta ottaisin sen huoltovarmuuden tukipolitiikan ensisijaiseksi tavoitteeksi. Siinä tavoitteessa karjatalouden tukien lopettaminen on ihan perusteltua.

Jos karjataloutta taas tuettaisiin, niin se täytyisi tehdä vain erityisehdoilla tapauksissa, joissa eläinten hyvinvointiin on kunnolla panostettu. Ehkä myös laiduntamalla pärjäävien eläinten tuotantoa voisi jossain määrin tukea.

Käyttäjän NinaPalomki kuva
Nina Palomäki

"Elintarvikejätti Nestlén pääjohtaja Peter Brabeck-Letmathe puhuu esimerkiksi Americanlivewiren kautta nähtävällä, saksankielisellä videolla muun muassa vedestä, jota hän nimittää maailman tärkeimmäksi elintarvikkeeksi. Yritysjohtajan näkökulmasta vesi voidaan nähdä tavallaan kahdella tavalla, joko kokonaan vapaana ja ilmaisena välttämättömyytenä tai elintarvikkeena, joka voidaan yksityistää.

Brabeck-Letmathe kannattaa jälkimmäistä vaihtoehtoa. Sen mukaan veden hallinnointi olisi annettava liikemiehille." http://www.kauppalehti.fi/etusivu/nestln+johtaja+v...

Tässä sitä nähdään, miten hyvä bisnes on välttämättömät elintarvikkeet. Jotkut sanovat, että 50:n vuoden päästä maailmassa soditaan vedestä. Joten isoilla firmoilla voi olla tunkua tänne, jos pellot ja maat on myytävänä.

Sitten on ihan turha haaveilla "dollarin kuvat silmissä", miten voi itse tehdä bisnestä ja sijoittaa uusiin vesifirmoihin.:D Kyllä ne osakkeet voi olla liian arvokkaita suomalaiselle.

Harri Rinta-Möykky

Mainitset monessa kohtaa, ettei Suomessa kannata viljellä. Olen tästä kanssasi varsin eri mieltä rakas Otto. Ilmasto on muuttumassa nopeasti meitä suosivaan suuntaan ja mielestäni meidän on syytä turvata oma ruoantuotantomme. Allaolevan kaltaiset uutiset muistuttavat meitä siitä, että jos oma tuotanto ajetaan alas olemme muiden armoilla.

http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/krimi...

Toimituksen poiminnat